Lausunto U-kirjeluonnoksesta: komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta koskien markkinavakausvarantoa rakennusten ja tieliikenteen aloilla

22.12.2025

Kiitämme mahdollisuudesta tutustua luonnokseen U-kirjeestä, joka koskee komission esitystä polttoainejakelun päästökaupan (ETS2) markkinavakausvarannon muuttamisesta. Komissio esittää markkinavakausvarantoon useita muutoksia, jotka lisäisivät vuonna 2028 käynnistyvän päästökauppamekanismin ennakoitavuutta.

Polttoainejakelun päästökaupan oli tarkoitus alkaa vuoden 2027 alussa ja siihen kytkeytyvän Sosiaalisen ilmastorahaston kartoittamisen vuoden 2026 alussa. Päästökaupan alkamista on päätetty marraskuussa lykätä vuodella, sillä sen toteuttamiseen sisältyy monia epävarmuuksia, jotka liittyvät ensisijaisesti päästökaupan hintavaikutuksiin. Useat jäsenmaat ovat lähestyneet komissiota vuoden 2025 aikana ja esittäneet huolensa ETS2-päästökaupan markkinavakausmekanismien riittävyydestä. Taustalla on monissa EU-maissa herännyt huoli päästökaupan vaikutuksesta polttoaineiden hintoihin. Komissio oli arvioinut päästökaupan nostavan polttoaineiden hintoja noin 10–15 sentillä polttoainelitralta, mutta useissa tutkimuksissa hintavaikutusten on ennakoitu kasvavan huomattavasti suuremmiksi.

Päästöoikeuden hinnan ennakoimaton kasvu johtaisi polttonesteiden hinnan kohtuuttomaan nousuun, mikä olisi komission ja jäsenmaiden yhteisesti ETS2-päästökaupalle asettamien tavoitteiden vastaista. ETS2-mekanismin toteuttamisen haasteena on, että se kohdistuu taakanjakosektorille, jossa jäsenmaille on asetettu erisuuruiset päästövähennystavoitteet ja jäsenmailla on vastuu tavoitteiden saavuttamisesta. Taakanjakosektorin kaksinkertainen sääntely sekä taakanjakoasetuksella että päästökauppamekanismilla aiheuttaa haasteita, sillä ETS2-päästökauppa tuo koko EU-markkinaan yhtenevän kustannuslisän riippumatta kansallisesta päästövähennystarpeesta. Jäsenmaat voivat omilla toimillaan vaikuttaa vain oman alueensa taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseen. ETS2- päästökaupan alkaessa taakanjakoasetuksen maakohtaisten tavoitteiden asetantaa olisi syytä tarkastella uudelleen, sillä päästökauppamekanismi ei tunnista maarajoja tai maakohtaisia päästövähennystavoitteita. Taakanjakoasetusta tullaan tarkastelemaan uudelleen kuitenkin vasta 2030-luvun ilmastopolitiikan suuntaviivoja määritettäessä, joten on perusteltua, että päästöoikeuksien hinnalle on asetettu hintakatto, jonka pitävyyttä markkinavakausvarantoon esitetyt muutokset vahvistavat.

Kannatamme komission esityksen mukaisia muutoksia, jotka lisäävät päästökaupan hintavaikutusten ennakoitavuutta. Näihin kuuluu päästöoikeuksien käyttöön esitetty ajallinen jousto, joka mahdollistaa mahdollisesti käyttämättä jäävien päästöoikeuksien käytön ensi vuosikymmenellä. Myös esitetyt päästöoikeuksien kiertoa ja vapauttamista koskevien mekanismien muutokset ovat perusteltuja, sillä ne alentavat päästöoikeuden hintaa tilanteessa, jossa hintataso ylittää ETS2-mekanismille asetetun hintakaton.

Komission esityksessä ei ole arvioitu hintavakausmekanismien muutosten vaikutuksia päästöoikeuden hintaan, vaan esityksessä viitataan aiempaan direktiivin hyväksymisvaiheessa tehtyyn vaikutusten arviointiin. Tämä on ongelmallista, sillä jo aiemmin ETS2-direktiivin valmistelussa markkinavakausmekanismia laajennettiin direktiivin viimeisimmissä käsittelyvaiheissa, eikä mekanismin aiempiakaan muutoksia ole voitu ottaa huomioon ETS2-direktiivin vaikutusten arvioinneissa.

Esitämme että Suomen kannassa nostettaisiin esille tarve arvioida vuoden 2026 aikana hintavakausmekanismien pitävyyttä ja päästökaupan hintavaikutuksia, sillä direktiivin valmistelun aikaisten vaikutusten arviointien jälkeen mekanismia on muutettu useita kertoja ja myös taakanjakosektorin päästökehityksestä on käytettävissä tietoa vuosilta 2023–2025. Koska päästökaupan voimaantulo on siirtynyt vuodella, aikaa hintavakausmekanismin vaikutusten arviointiin on käytettävissä enemmän. Kattavassa vaikutusten arvioinnissa tulisi esittää päästökaupan vaikutukset julkisen talouden ja päästökauppatulojen lisäksi yrityksille ja kotitalouksille.

Päästökaupan hintavakausmekanismin vaikuttavuutta tulisi seurata ennakoivasti ja sen muutostarpeita tulisi uudelleenarvioida, mikäli päästöoikeuden hinta olisi vaikutusten arvioinnin perusteella kasvamassa ennakoimattomasti. Jatkovalmistelussa tulisi harkita hintavakausmekanismin ulottamista myös 2030-luvun alkuvuosille päästöoikeuksien hinnan ennakoitavuuden lisäämiseksi. Vaikutusten arviointi palvelisi myös jäsenmaita päästökaupan kompensointimekanismien tarpeen arvioinnissa ja kompensointitoimien suunnittelussa sekä päästökauppatulojen kohdentamisen suunnittelussa.

ETS2-mekanismi on olennaisen tärkeä EU:n ilmastoarkkitehtuurin instrumentti erityisesti niille jäsenmaille, joissa polttoainevero on matala ja taloudelliset kannusteet liikenteen sähköistymiselle ovat heikot. Päästökauppamekanismi on edellytys EU-laajuisten taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle. Esitämme lisäystä valtioneuvoston kantaan, eli että valtioneuvosto katsoo, että ”ETS2-päästökaupan käynnistyessä tulisi olla riittävät hintoja vakauttavat mekanismit tilanteeseen, jossa päästöoikeuden hinta kasvaisi merkittävästi odotettua suuremmaksi ilmastotavoitteita kuitenkaan vaarantamatta.”

Komissio on ilmoittanut valmistelevansa myös mekanismia, jonka turvin jäsenmaat voisivat myydä päästöoikeuksia jo ennalta ja saada siten etupainotteisesti käyttöönsä päästökauppatuloja, jotka voitaisiin jäsenmaissa kohdistaa liikenteen energiamurroksen nopeuttamiseen. Ennakoivan mekanismin ripeä valmistelu olisi tärkeää, jotta jäsenmailla olisi jo mahdollisuus nopeuttaa liikenteen energiamurrosta ennakoivasti jo ennen päästökaupan alkua.

Kunnioittavasti johtava asiantuntija

Tiina Haapasalo, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry

johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja, Keskuskauppakamari

toimitusjohtaja Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry

toimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

toimitusjohtaja Outi Nietola, Logistiikkayritysten Liitto ry

Takaisin