|
Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on pyytänyt Logistiikkayritysten Liitolta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta. Valmisteverosta annettuun lakiin lisättäisiin ammattitarkoitukseen käytetyn dieselpolttoaineen veronpalautusta koskevat säännökset. Ammattidieselin verotusta ehdotetaan kevennettäväksi 3,3 senttiä/litra yli 7,5 tonnin kokonaismassan kuorma-autokalustolta. Järjestely olisi voimassa vuoden 2037 loppuun. Veronpalautuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa.
Esityksen tavoitteena on kompensoida raskaalle tieliikenteelle polttoaineiden jakelijoiden EU-tasolla vuonna 2028 todennäköisesti alkavan päästökaupan (ETS2) aikaansaamaa kustannusvaikutusta. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana, todennäköisesti vuoden 2028 alussa polttoainejakelun päästökaupan alkaessa.
Logistiikkayritysten Liitto kiittää valtiovarainvaliokunnan verojaostoa lausuntopyynnöstä ja lausuu näkemyksenään seuraavaa:
Logistiikan kilpailukyky on keskeistä Suomen menestymiselle
Logistiikkayritysten Liitto ry:n 23 jäsentä ovat suuria logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2025 oli yli miljardi euroa. Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenillä on keskeinen rooli Suomen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa.
Kriisit ja geopolitiikan myllerrykset, ml. koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ja Lähi-idän kriisi, ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista. Toimivan logistiikan merkitys Suomen kilpailukyvylle on keskeinen. Kesäkuussa 2026 julkistetun, tuoreimman Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on noussut parissa-kolmessa vuodessa 13,5 prosentista 14,4 prosenttiin. On hyvä huomata, että selvityksen kyselytutkimus ajoittui syksyyn 2025, ennen Lähi-idän kriisiä. Todellinen kustannusnousu voi siten olla suurempikin. Kustannusnousun ohella yritysten näkökulmasta hankalaa on myös kustannusten vaihtelu.
Edellä mainitun polttoainejakelun päästökaupan kustannusvaikutuksia arvioitiin Suomen arviomuistiossa vuodelta 2023, ja niihin on viitattu myös hallituksen esityksessä. Arviomuistiossa ETS2:n kustannusvaikutusten arvioinnin pohjana käytettiin hiilen hintaa 50 euroa/tonni. Tämä nostaisi dieselin hintaa arviolta 11 senttiä/litra, ja bensiinin 16 senttiä/litra.
Logistiikkayritysten Liitto korostaa - ja myös hallituksen esityksen perusteluissa on todettu - ETS2-vaikutusarvioihin liittyvän merkittäviä epävarmuustekijöitä. On esitetty myös arvioita, joiden mukaan hiilen hinta nousisi moninkertaiseksi verrattuna kustannusvaikutusten pohjana olevaan 50 euroa/tonni. Tällöin polttoainejakelun päästökauppa nostaisi dieselin hintaa useita kymmeniä senttejä. Esimerkiksi kevään 2025 hiilen hintatasolla vaikutus olisi dieselin hintaan olisi noin 20 senttiä/litra. Tämä tarkoittaisi lähes 200 miljoonan euron lisäkustannusta raskaalle liikenteelle.
Samaan aikaan polttoainejakelun päästökaupan kanssa ajoittuu jakeluvelvoitteen tason nostaminen. Jakeluvelvoite on kiristymässä 1.1.2028 alkaen 22,5 prosentista 31 prosenttiin. Tämän vaikutus hintoihin nykytasoon verrattuna tulee olemaan merkittävä.
Polttoaineverotus
Hallituksen esityksessä on verrattu Suomen polttoaineveron tasoa suhteessa muihin EU-maihin. Polttoainejakelun päästökaupan osalta on todettu voimaantulon koskevan koko EU-aluetta, ja etteivät kustannukset Suomessa ole päästökaupan myötä nousemassa muita EU-maita voimakkaammin.
On muistettava, että Suomessa dieselin verotaso on EU-maiden korkeimpia. Logistiikkayritysten Liiton näkemyksen mukaan hallituksen esityksessä eivät riittävällä tavalla nouse esiin Suomen logistiset erityispiirteet ja takamatka markkinoille. Dieselin hinnannousun vaikutukset iskevät siten jo sijainnin ja kuljetusetäisyyksien takia Suomeen Keski-Euroopan maita voimakkaammin.
Logistiikkayritysten Liitto muistuttaa, että toimet raskaan liikenteen kustannustaakan kohtuullistamiseksi ovat välttämättömiä ja palvelevat Suomen etua.
Palautuksen taso ja rytmitys
Hallituksen esitys toteaa, että ottaen huomioon Euroopan standardointikomitea CEN:n julkaisema polttoainestandardi EN 590, palautus dieselpolttoaineesta voisi olla energiaverotuksen nykyrakenteella ja verotasoilla enintään 6,7 snt/litra. Esitys kuitenkin päätyy valtiontalouden kestävyyden näkökulmasta ehdottamaan palautuksen tasoksi 3,3 snt/litra.
Logistiikkayritysten Liitto ehdottaa palautuksen määräksi em. polttoainestandardin mahdollistamaa 6,7 snt/litra. On huomattava, että Suomessa dieselin keskimääräinen verotaso on noin 17 senttiä korkeampi kuin EU:n energiaverodirektiivi edellyttää.
Polttoaineveron palautuksen hakeminen olisi hyvä mahdollistaa puolivuotis- tai vuosirytmin lisäksi myös kuukausittain, tai vähintään neljännesvuosittain.
Energiaverodirektiivistä ja EN 590 -standardista
Vuodesta 2021 vireillä ollutta EU:n energiaverodirektiivin uudistusta ja siihen liittyvää komission ehdotusta dieselin ja bensiinin verotasojen yhtenäistämisestä on käyty läpi hallituksen esityksessä. Em. ehdotuksen toteutuminen tarkoittaisi fossiilisen dieselin osalta lähes 37,8 snt/litra vähimmäisverotasoa. Kestävien uusiutuvien polttoaineiden minimiverotasot olisivat nykyistä matalammat.
Logistiikkayritysten Liitto korostaa, että dieselin ja bensiinin verotasoja ei tule yhdenmukaistaa. Lähtökohta dieselin alemman verotason ja ammattidieselin pitämiseen ’verotukena’ on yleisesti virheellinen. Bensiini ei ole ammattimaisessa tavaraliikenteessä käytettävä polttoaine. Suomen tulee aktiivisesti vastustaa ehdotusta em. verotasojen yhtenäistämisestä EU:ssa.
Hallituksen esitys pohjautuu nyt pitkälti standardin EN 590 mukaiseen dieseliin. Logistiikkayritysten Liitto pitää välttämättömänä, että palautusjärjestelmä kattaa kaikki diesellaadut, myös uusiutuvan dieselin. VM:n tulee selvittää komission kanssa mahdollisuudet ulottaa ammattidiesel myös muihin diesellaatuihin kuin EN 590 mukaiseen dieseliin.
Ammattidieselin aikataulu ja voimaantulo
Valmisteltu ammattidiesel -järjestelmä on kytketty polttoainejakelun päästökaupan voimaantuloon.
Logistiikkayritysten Liitto toteaa, että ammattidiesel-järjestelmä on tärkeä saada voimaan riippumatta polttoainejakelun päästökaupan toteutumisesta. Järjestelmän tärkeyttä korostaa mm. jakeluvelvoitteen nousu. Onkin tärkeä säätää ammattidieselin voimaantulosta suoraan laissa, ei asetuksessa, kuten hallituksen esityksessä ehdotetaan.
Raskaan kaluston sähköistymisen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien edistäminen
Hallituksen esityksessä todetaan, että raskaan liikenteen polttoaineverotuen laajentamisen kohdalla tulisi ottaa huomioon sen liikenteen sähköistymistä hidastava vaikutus. Lisäksi todetaan, että raskaan tieliikenteen tukemisen tarvetta ja laajuutta tulisi arvioida uudelleen 2030-luvulla ottaen huomioon tuon ajankohdan näkymä raskaan liikenteen sähköistymisen edellytyksiin eri kokoluokan kuljetuksissa, sekä EU:n ilmastopolitiikan uudistamiseen ja sen kustannusvaikutuksiin.
Logistiikkayritysten Liitto toteaa dieselin säilyvän raskaan liikenteen keskeisenä käyttövoimana vielä pitkään. Raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi tärkeää on mahdollistaa vaihtoehtoisten käyttövoimien (kuten sähkö, biokaasu) edellytykset raskaalle liikenteelle. Sähköistymistä hidastaa latausinfran puute, kaluston kalleus ja rajallinen tarjonta suuressa kokoluokassa, sekä akkujen lyhyt kantama.
Raskasta liikennettä palveleva jakelu- ja latausinfra keskeisten kuljetusreittien varrella on lähtökohta käyttövoimamurroksen etenemiselle, sekä kalustoinvestoinneille. Jakelu- ja latausinfran tarpeet tulee ottaa huomioon liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelussa. Valtion rooli raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon rakentamisessa on keskeinen. Julkiseen jakeluinfraan ja terminaalilatauksiin tarvitaan julkista tukea. Logistiikkayritysten terminaalien yhteydessä olevan jakelu- ja latausinfran kehittämistä tulee edistää muun muassa kaavoitusratkaisuin.
Puhtaiden kuorma-autojen (sähkö, vety) hankintatukien jatkamiselle tarvitaan päätös. Ehdotus sisältyi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen arviossa vuonna 2023 sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatukien kustannusvaikuttavuudeksi tuli -113 euroa/tonni ja biokaasukäyttöisten kuorma-autojen kustannusvaikuttavuudeksi -246 euroa/tonni. Toimenpide tuotti siis kustannussäästöjä koko yhteiskunnalle.
On tärkeää, että yrityksille luodaan tukipolitiikan suhteen jatkuva, ennakoitavissa oleva näkymä. Tukisummien tason on oltava riittävä. Esimerkiksi julkisten latauspisteiden ja tankkausasemien rakentamisen tukiin käytettiin vuosina 2022-2023 yhteensä 35 milj.€, ja vuonna 2024 16,67 milj.€. KAISU:n lisätoimenpide-ehdotuksen mukainen summa on 10 milj.€/vuosi, mikä on kohtuullinen. Kuorma-autojen hankintatukia puolestaan oli mahdollista hakea vuoden 2024 loppuun asti, mutta tarkoitukseen varattu määräraha varattiin loppuun jo elokuussa 2024.