Lausunto hallituksen esityksestä laiksi EU:n hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta

Tausta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin hiilirajamekanismiasetuksen toimeenpanosta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta hiilirajamekanismiasetuksen muuttamisesta johtuvat kansalliset säännökset.

Esityksen mukaan toimivaltainen kansallinen viranomainen voisi alentaa hiilirajamekanismiasetuksen seuraamusmaksua koskevassa artiklassa tarkoitettua, esimerkiksi CBAM-todistuksien palauttamatta jättämisestä määrättävää seuraamusmaksua tietyissä tapauksissa. Lisäksi kansalliseen lakiin lisätään soveltamisen kannalta tarpeelliset määritelmät.

Logistiikkayritysten Liiton näkemykset

Logistiikkayritysten Liitto ry:n 27 jäsenen erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 oli yli miljardi euroa. Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenillä on keskeinen rooli Suomen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa.

Logistiikkayritysten Liitto painottaa tehokkaan ja toimivan logistiikan kriittisyyttä Suomelle. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista, sekä sujuvien toimitusketjujen merkitystä Suomen kilpailukyvylle.

Lausuntopyynnön taustoissa viitataan nykyisen komission tavoitteisiin sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi (Omnibus -paketit). Omnibus I -ehdotukset ovat myös hiilirajamekanismin yksinkertaistamisen ja tehostamisen taustalla.  

Yleisesti sääntelyn yksinkertaistaminen ja yritysten hallinnollisen taakan keventäminen on erittäin kannatettavaa. Samalla Logistiikkayritysten Liitto toteaa sääntelyn ennustettavuuden ja yritysten tasapuolisen kohtelun merkitystä. Esimerkiksi vastuullisuuteen liittyvien Omnibus-pakettien osalta sääntelyn lykkääntyminen ja höllentäminen asettaa vastuullisuusasioihin voimakkaasti ennakoivasti panostaneet yritykset eriarvoiseen asemaan sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät ole olleet ao. teemassa edelläkävijöitä.    

Logistiikkayritysten Liitto huomauttaa, että Omnibus-sääntelyn mukaisten tavoitteiden yritysten hallinnollisen taakan ja kustannusten keventämisestä tulisi läpileikata uutta sääntelyä laajemminkin. Esimerkiksi EU:n energiatehokkuusdirektiiviin perustuva energiatehokkuuslain muutos on hyväksytty eduskunnassa 22.12.2025. Uudistetun lain eri toimialojen yrityksille tulee uusia, hallinnollista taakkaa ja kustannuksia lisääviä velvoitteita energiakatselmusvelvoitteen ja energianhallintajärjestelmän myötä. Tämä on Omnibus-sääntelyn periaatteiden vastaista.

Yli 2700 MWh/vuosi energiaa vuodessa kuluttaville yrityksille tulee energiakatselmusvelvoite 4 vuoden välein. Velvoitteen piiriin on tulossa yhteensä 2500-3500 yritystä, joista kuljetusyrityksiä (koskee arviolta vähintään 7 ajoneuvoyhdistelmää omistavaa yritystä) 1000-1500 kpl. Yhden yrityksen energiakatselmuksen kokonaiskustannukseksi hallituksen esityksessä arvioitu 5000–20 000 euroa. Energiakatselmuksen tekijälle on tiettyjä, koulutusta edellyttäviä pätevyysvaatimuksia. Ensimmäisen katselmuksen määräaika on 11.10.2026.

Lisäksi yrityksille, joiden kulutus on yli 23 600 MWh/vuosi, tulee velvoite ottaa käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Tämä velvoite koskee Suomessa 500-600 yritystä, joista noin 50 yritystä edustaa kuljetus- ja logistiikka-alaa. Energiahallintajärjestelmän takaraja uusille toimijoille on 11.10.2027. Yrityksen energianhallintajärjestelmän keskimääräiseksi sertifiointikustannukseksi arvioidaan hallituksen esityksessä 25 000 euroa.

Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä, että EU-lainsäädännön toimeenpanossa otetaan huomioon Suomen kansallinen kilpailukyky. Lähtökohtana EU-sääntelyn toimeenpanossa Suomessa tulee olla, ettei ylimääräisiä kansallisia velvoitteita aseteta, ja siten heikennetä suomalaisten yritysten menestymisen edellytyksiä suhteessa muiden jäsenmaiden yrityksiin.

On hyvä, että tämä periaate toteutuu EU:n hiilirajamekanismiasetuksen osalta, kun täytäntöönpano ei sisällä kansallisia lisävelvoitteita.

Yleisesti, Logistiikkayritysten Liitto korostaa selkeän viranomaisohjeistuksen merkitystä CBAM-asetukseen liittyvän kansallisen sääntelyn toimeenpanossa.