Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle uuteen energiatehokkuuslakiin liittyvistä asetuksista

Tausta

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi energiatehokkuuslain nojalla annettujen asetusten muuttamiseksi. Kyse on energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta. Direktiivi uudistettiin osansa EU:n FF55-pakettia, ja sen muutokset on Suomessa pantu täytäntöön energiatehokkuuslain ja tämän alaisten asetusten muutoksilla. Uusi energiatehokkuuslaki tuli voimaan 1.1.2026. Lain muuttamisen vuoksi siihen liittyvät asetuksen on tarkoitus päivittää ja ne ovat tulossa voimaan syksyllä 2026.

Uudistetun direktiivin ja sen pohjalta uudistetun lain myötä eri toimialojen yrityksille tulee uusia velvoitteita. Aiemmin velvoite koski suuria yrityksiä, mutta laajenee nyt pienempiin toimijoihin.

Direktiivin kansallista toimeenpanoa on valmisteltu poikkihallinnollisessa työryhmässä sekä asiantuntijaverkostojen ja eri sidosryhmien kanssa. Lain valmisteluvaiheessa kuljetus- ja logistiikka-alan näkemyksiä tai uuden sääntelyn vaikutuksia kuljetus- ja logistiikkatoimialalle ei kuitenkaan kartoitettu.

Energiakatselmusvelvoite

Energiakatselmusvelvoite koskee yritystä, jonka energiankulutus yli 2 700 MWH/vuosi, mikä vastaa noin 275 m3 dieseliä. Raja tulee vastaan noin seitsemän auton kuljetusyrityksessä, mutta riippuu käytännössä suuresti autojen tyypistä ja vuosisuoritteesta.

Velvoitteen piiriin on tulossa noin 1500 – 2000 kuljetusyritystä. Kuljetus- ja logistiikka-ala pitääkin alimitoitettuna energiatehokkuuslain hallituksen esityksen toteamusta, jonka mukaan uusi velvoite koskisi yhteensä eri toimialoilla olisi arviolta 1300 yritystä.

Energiakatselmus tehdään neljän vuoden välein, ja 1. katselmus tulee olla tehtynä 11.10.2026. Uudistetun direktiivin ja uuden lain perusteella velvoitteen piiriin suurten yritysten lisäksi tulee esimerkiksi seuraavanlainen kuljetusyritys:

• Kolme puutavarayhdistelmää, dieselin kulutus 300 m3 vuodessa
• Kahdeksan työntekijää + yrittäjä
• Liikevaihto 2 miljoonaa euroa, tase 1 miljoona euroa

Energiakatselmusvelvoite koskee siis jatkossa kuljetus- ja logistiikka-alalla jopa mikroyrityksiä.

Energiatehokkuuslain mukaan pakollisen yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilönä saa toimia vain henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa ja joka on rekisteröity energiakatselmuksen vastuuhenkilöksi. Vastuuhenkilöpätevyyttä haetaan Energiavirastolta. Hallituksen esityksessä (HE 25/2025) yhden yrityksen energiakatselmuksen kokonaiskustannukseksi arvioidaan 5 000 – 20 000 euroa. Jos katselmuksen keskihinta hallituksen esityksen arvioon perustuen olisi noin 12 000 euroa, katselmuksista koituisi neljän vuoden syklillä keskimäärin yli viiden miljoonan euron vuotuiset kustannukset kuljetus- ja logistiikka-alalle.

Kohdekatselmukset

Energiatehokkuuslain mukaan yrityksen energiakatselmukseen tulee sisällyttää sellainen otos kohdekatselmuksia, jolla saadaan luotettava kokonaiskuva yrityksen kokonaisenergiatehokkuudesta ja voidaan todeta luotettavalla tavalla mm. merkittävimmät energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet ja energiankulutuksen vähentämismahdollisuudet sekä uusiutuvan energian käytön potentiaali. Kohdekatselmuksien osalta esitetään asetuksessa katselmuksen kohteen energiakustannusten euromääräistä rajaa korotettavaksi 15 000 eurosta 20 000 euroon. Tämä poistaisi pienimmät kiinteistöt kohdekatselmusten piiristä.

Logistiikkayritysten Liitto ja SKAL kannattavat ehdotusta ja ehdottavat samalla raja nostamista 30 000 euroon. Tällöin myös inflaation vaikutus tulevina vuosina tulisi otetuksi huomioon.

Myös energianhallintajärjestelmä tulossa voimaan

TEMin lausuntopyyntö ei koske energianhallintajärjestelmää, jonka käyttöönoton takaraja on 11.10.2027. Yrityksille, joiden energiankulutus kolmen edellisen kalenterivuoden aikana on yli 23 600 MWh/a, tulee velvoite ottaa käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä. Yhteensä eri toimialoilla on arvioitu olevan 500 yritystä, joiden vuotuinen energiankulutus ylittää 23 600 megawattituntia. Näistä noin 50 yritystä edustaa kuljetus- ja logistiikka-alaa.

Yrityksen energianhallintajärjestelmän keskimääräiseksi sertifiointikustannukseksi arvioidaan 25 000 euroa, mutta kustannus riippuu energiankulutuksesta ja energialähteiden määrästä. Kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoiden ylimääräinen kustannusrasite energianhallintajärjestelmästä velvoitteen voimaantullessa vuonna 2027 on 1,25 miljoonaa euroa.

Yritys voi vapautua energianhallintajärjestelmän käyttöönoton velvoitteesta esim. sertifioidun ympäristönhallintajärjestelmän käyttöönotolla ja energiakatselmuksen tekemisellä, tai sertifioidulla ympäristöhallintajärjestelmällä ja liittymällä vapaaehtoiseen elinkeinoelämän tai kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen. On kuitenkin huomattava, ettei vapautuminen energianhallintajärjestelmän käyttöönotosta vähennä ao. velvoitteen piiriin tulevien yritysten hallinollista ja kustannustaakkaa.

Kuljetus- ja logistiikka-ala panostaa vastuullisuuteen

Logistiikkayritysten Liitto ja SJAL muistuttavat, että alan yritykset ovat vuosikymmeniä tehneet määrätietoista työtä toimintansa energiatehokkuuden parantamiseksi, ja panostavat laajasti vastuullisiin toimintatapoihin. Kuljetuksiin (kalusto ja käyttövoimat, reittisuunnittelu, tyhjänä ajon välttäminen, taloudellinen ajotapa) liittyvän energiansäästön lisäksi yritykset panostavat esimerkiksi energiatehokkaisiin toimitilaratkaisuihin ja materiaalien kierrätykseen. Lakisääteisellä katselmoinnilla tai energianhallintajärjestelmän käyttöönotolla tuskin voidaan saavuttaa sellaista, mitä ei kuljetusten optimoinnilla, kuljettajien koulutuksella tai muun toiminnan energiantehokkuuteen panostamalla ole jo saavutettu. Sääntely on myös päällekkäistä yrityksissä jo tehtävän päästöraportoinnin kanssa.

Velvoitteiden täyttämisessä tärkeää joustavuus ja kustannustehokkuus

Energiatehokkuusdirektiivin mukaan energiakatselmukset on toteutettava kustannustehokkaasti ja jäsenvaltioiden on edistettävä toimillaan sitä, että kaikkien loppuasiakkaiden saatavilla on korkealaatuisia ja kustannustehokkaita energiakatselmuksia. Suomen tapa implementoida direktiivi ei kaikilta osin ole kustannustehokkuusvaatimuksen mukainen.

Maanteiden tavaraliikenteessä jokaisella yrityksellä, jolla on yhteisön liikennelupa, tulee olla nimetty liikenteestä vastaava henkilö. Ao. henkilön osaamisvaatimuksista ja pakollisesta kirjallisesta tutkinnosta on säädetty liikenteenharjoittaja-asetuksessa ja sen liitteessä. Asetuksen mukaan liikenteestä vastaavan henkilön on muun muassa tunnettava maanteiden tavaraliikenteen markkinajärjestelyä sekä rahdin käsittelyä ja logistiikkaa koskevat säännöt, pystyttävä valitsemaan ajoneuvot ja niiden osat (alusta, moottori, jarrujärjestelmät jne.) yrityksen tarpeiden mukaan, sekä osattava ottaa huomioon toimenpiteet, joita tarvitaan moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Liikenteestä vastaavan henkilön tulee tuntea alaa koskeva säätely. Tähän kuuluvat asetuksen mukaan asiat, jotka energiakatselmuksessa tulee käsitellä koskien ajoneuvoja tai kuljetusketjuja. SKAL ja Logistiikkayritysten Liitto esittävät, että liikenteestä vastaavan henkilön pätevyys katsotaan suoraan riittäväksi toimimaan yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilönä.

On tärkeää, että yksi vaihtoehto velvoitteiden täyttämiseen kuljetus- ja logistiikka-alan toimijalla on energiakatselmuksen teko yrityksen omana työnä.

Energiakatselmusvelvoitteen tai vuonna 2027 voimaan astuvan energianhallintajärjestelmän piiriin tuleville yrityksille koituva kustannus ja hallinnollinen taakka on merkittävä. Uudet vaatimukset kohdistuvat kuljetus- ja logistiikka-alaan muita toimialoja suhteessa enemmän. Logistiikkayritysten Liitto ja SKAL pitävät välttämättömänä, että muutetun energiatehokkuuslain aiheuttama hallinnollinen taakka kuljetus- ja logistiikka-alan yrityksille minimoidaan ja että velvoitteiden täyttämisessä säilytetään joustavuus.

Liitot huomauttavat, että uuden energiatehokkuuslain toimeenpano on lisäämässä yritysten hallinnollista taakkaa samalla, kun EU-sääntelyssä keskeinen tavoite on norminpurku ja byrokratian keventäminen nk. Omnibus -paketeilla. Sääntely lisääminen on myös ristiriidassa hallitusohjelman norminpurkutavoitteiden kanssa.