Lausunto Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta

Tausta

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja väyläverkon ohjelmakokonaisuudestavuosille 2026–2034. Väyläviraston ohjelmakokonaisuuden muodostavat perusväylänpidon suunnitelma, suunnitteluohjelma, investointiohjelma ja ohjelmakokonaisuuden raportti. Nämä kaikki toteuttavat valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, eli Liikenne 12 -suunnitelmaa.

Ohjelmakokonaisuuden tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa ja helpottaa kokonaisuuden hahmottamista päättäjille, sidosryhmille ja kansalaisille. Ohjelmat on laadittu Liikenne 12 -suunnitelman rahoitusohjelman sekä kehys- ja talousarviopäätösten asettamissa rajoissa.

Logistiikkayritysten Liiton näkemykset lausuntopyynnön kysymyksin eriteltynä alla:              

1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?  

Oleellista on väylien, etenkin perusväylänpidon rahoitustason pysyvä nosto ja pitkäjänteisyys yli hallituskausien. Suomessa tieliikenteen osuus tavarankuljetuksista on noin 90 %.

Ohjelmakokonaisuus on kattava ja hyvin valmisteltu. Esimerkiksi perusväylänpidon rahoituksen kehitystä ja kohdentamista, korjausvelan tilaa ja tulevaisuutta, sekä investointi- ja suunnitteluohjelmien hankkeiden valintaprosessia on kuvattu perusteellisesti. Liikenne 12-suunnitelman tavoitteet ja linjaukset, ja tavoitteiden toteutumiseen liittyvät riskit on käsitelty ja tuotu esiin kattavasti ja tuoreella tavalla.  

Epävarman tulevaisuuden merkitystä suunnitelmien toteutumiseen on käsitelty kokonaisuudessa monipuolisesti, mukaan lukien toimintaympäristön muutokset (kuten geopolitiikka, varautumisen merkityksen kasvu, ilmastonmuutos) ja kustannustason kehitys, sekä niiden vaikutus väyläverkkoon ja rahoituksen kohdentamisen periaatteisiin.

2. Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?  

Perusväylänpidon suunnitelma kuvaa väylänpidon ja perusväylänpidon tilaa, ja sisältää kuvaukset perusväylänpidon rahoitustason kehittymisestä sekä kohteiden priorisoinnista ja vaikutuksista suunnittelukaudella 2026-2034. Suunnitelma toimeenpanee osaltaan Liikenne 12 -selonteon mukaista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, ja toimii myös Väyläviraston väyläomaisuuden hallinnan tukena.

Perusväylänpidon suunnitelmassa on ansiokkaasti kuvattu perusväylänpidon rahoitustason kehittymistä eri vuosina, sekä rahoitustason kytkeytymistä tiestön kuntoon ja korjausvelan kasvuun. Myös suunnitelman toimenpiteiden merkitystä Liikenne 12-tavoitteiden (liikennejärjestelmän toimivuus, turvallisuus, sekä taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys) toteutumisessa on kuvattu kattavasti ja selkeästi. Tienpidon osalta on todettu mm. hoidon ja korjausten puutteiden olevan riskejä Liikenne 12 -selonteon tavoitteiden toteutumiselle.

Logistiikkayritysten Liitto toteaa, että perusväylänpidon suunnitelman maalaama kuva on karu: perusväylänpidon rahoitustaso on laskemassa erittäin niukalle, Julkisen talouden suunnitelman mukaiselle, noin 1,285 mrd. euron vuositasolle vuosina 2027-2029. Vielä vuosina 2024-2026 rahoitus on ollut hallituksen nk. korjausvelkarahoituksesta johtuen kohtuullinen. Perusväylänpidon suunnitelmassa todetaan, että ehdotetulla rahoitustasolla väylien kunto heikkenee ja korjausvelan kasvaa vilkasliikenteisen verkon ulkopuolella. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia elinkeinoelämän kuljetuksiin.

Ehdotettu rahoitustaso ei mahdollista ennakoivan kunnossapidon edellyttämiä oikea-aikaisia toimia. Tämä on Logistiikkayritysten Liiton näkemyksen mukaan erittäin lyhytnäköistä, ja tulee pidemmän päälle yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin korjausten tekeminen ajallaan. Ennakoivasta kunnossapidosta tinkiminen on myös vastoin Liikenne 12- selonteon tavoitteita liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä.

Jos matalampi perusväylänpidon rahoitustaso toteutuu, suunnitelman ulkopuolelle jää paljon tärkeitä tarpeita. Esimerkiksi nk. keskivilkkaalla tieverkolla oleviin tärkeisiin kohteisiin ei riittäisi rahoitusta. Tässä joukossa on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisiä kohteita.

Lisärahaa tarvittaisiin myös siltojen korjauksiin. Suunnitelmassa on arvioitu huonokuntoisten maantiesiltojen määräksi 900 kpl, joista 200 kpl pääteillä. Painorajoitettuja siltoja on noin 380 kpl, kaikki päätieverkon ulkopuolella. Lisäksi maantieverkolla on noin 300 erikoiskuljetuksia rajoittavaa siltaa. Logistiikkayritysten Liitto korostaa, että keskeisten siltojen kunto ja kapasiteetti on välttämätöntä varmistaa. Kuljetusten joutuminen kiertoteille lisää kustannuksia, polttoaineen kulutusta ja päästöjä.

Perusväylänpidon suunnitelmassa todetaan lisäksi, että jos rahoitusta entisestään leikattaisiin, myös vilkkaamman tieverkon korjauksista ja jopa päivittäiseen liikennöitävyyteen vaikuttavasta hoidosta jouduttaisiin tinkimään. Logistiikkayritysten Liitto pitää viestiä erittäin huolestuttavana. Yritysten näkökulmasta tehokas perusväylänpito on tärkein keino parantaa tavaraliikenteen saavutettavuutta.

Logistiikkayritysten Liitto toteaa, että korjausvelan kehittymisen osalta perusväylänpidon suunnitelman maalaama kuva on lohduton. Vuosien 2024-2026 panostusten jälkeen korjausvelan kasvu on jatkumassa ja kiihtymässä. Kun korjausvelan ’tavoitteellinen’ taso, jolla väylien kunto on nk. tarkoituksenmukaisella tasolla, on 2,4 mrd.euroa, suunnittelukauden jälkeen väyläverkon korjausvelan määräksi arvioidaan noin 5 miljardia euroa. Korjausvelkaa olisi eniten vähäliikenteisellä, mutta myös keskivilkkaalla väyläverkolla.

Liikenne 12 -suunnitelmassa on ehdotettu perusväylänpitoon 460-580 miljoonan euron vuotuista lisärahaa vuosille 2030-2037. Vuosina 2027-2029 väylien kunnossapitorahoitus romahtaisi Julkisen talouden suunnitelman mukaiselle, noin 1,285 miljardin euron rahoitustasolle. Taso on matalin koko vuosikymmenen aikana.

Logistiikkayritysten Liitto pitää välttämättömänä, että tiestön perusväylänpitoa rahoitetaan vuosittain 1 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa pysyvää, noin 350 miljoonan euron vuotuista tasokorotusta, jonka tulee koskea jo vuosia 2027-2029. Ilman lisäpanostuksia korjausvelan kasvu uhkaa kiihtyä hallitsemattomaksi ja vajeen kiinni kurominen entisestää vaikeutuu.  

3. Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?  

Tärkeää on, että suunnitteluohjelmaan valittavat hankkeet edistävät elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta ja häiriöttömyyttä, ja vähentävät pullonkauloja raskaalle liikenteelle tärkeillä reiteillä, tiet ja sillat mukaan luettuna. Myös tavaraliikenteen keskeisten solmukohtien, kuten satamat ja terminaalit, sekä niihin johtavien väylien kehittäminen on tärkeää.

Yleisesti on hyvä, että suunnitteluvalmiutta pidetään yllä ja varmistetaan, että suunnittelun hankepooli on riittävä ja ajan tasalla.

Logistiikkayritysten Liitto antaa mielellään Väylävirastolle ja elinvoimakeskuksille ao. hankkeista näkemyksensä suunnittelun tueksi.

4. Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin? 

Logistiikkayritysten Liitto pitää myönteisenä, että vuodesta 2021 lähtien kehittämishankkeiden rahoituspäätökset tiestölle ovat olleet yli 58 % kaikkien väylämuotojen kokonaisuudesta. Tämä on linjassa sen kanssa, että tiekuljetus on ja pysyy keskeisenä liikennemuotona Suomen sisäisissä kuljetuksissa.

Logistiikkayritysten Liitto toteaa, että investointiohjelman hankekokonaisuuden kytkeytyminen Liikenne 12 -selonteon tavoitteisiin, ja priorisointi hankkeiden välillä on kuvattu investointiohjelmassa perusteellisesti ja ansiokkaasti.

Investointiohjelmassa on tärkeä priorisoida hankkeita, jotka parantavat elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta ja häiriöttömyyttä, ja vähentävät pullonkauloja raskaalle liikenteelle tärkeillä reiteillä. Myös tavaraliikenteen keskeisten solmukohtien, kuten satamat ja terminaalit, sekä niihin johtavien väylien kehittäminen on tärkeää. Logistiikkayritysten Liitto käy mielellään keskustelua Väyläviraston ja elinvoimakeskusten kanssa elinkeinoelämälle keskeisistä yhteyksistä.

Suomen muuttunut asema heijastuu vahvasti myös liikennejärjestelmän ja -infran kehittämistarpeisiin. Toimivat tiekuljetukset tukevat Suomen huoltovarmuutta. Logistiikkayritysten Liiton jäsenyrityksillä on keskeinen rooli siviiliyhteiskunnan toimivuutta turvaavissa kuljetuksissa. Elinkeinoelämän tarpeisiin koskien liikenneverkon kunnossapitoa ja kehittämistä tulee kyetä vastaamaan myös sotilaallisen liikkuvuuden merkityksen korostuessa.

Tiestön lisäksi liitto korostaa koko toimitusketjun toimivuuteen panostamisen merkitystä. Ao. kokonaisuuden osia ovat liikenneväylien ja solmukohtien (satamat, terminaalit) lisäksi muun muassa raskaan liikenteen jakelu- ja latausinfra ja taukopaikkaverkosto.

investointiohjelmassa on käsitelty TEN-T -verkon vaatimuksia mm. levähdysalueille. Jäsenvaltioiden on varmistettava raskaan liikenteen turvallisten valvottujen pysäköintialueiden kehittäminen ydinverkolla riittävän tiheästi. Tämä ei Suomessa toteudu. Investointiohjelmassa on todettu, että pysäköintialueiden kehittämisessä lähtökohta on markkinaehtoisuus. Logistiikkayritysten Liiton näkemyksen mukaan raskaan liikenteen verkostolle tarvitaan myös julkista tukea.

Meneillään on Väyläviraston koordinoima yhteistyö/kehittämisryhmä raskaan liikenteen taukopaikkaverkoston kehittämiseksi. Taukopaikoilla on kuljettajille tarjoaman taukomahdollisuuden lisäksi keskeinen rooli logistiikan koordinoinnissa. Kattavalla taukopaikkaverkostolla voidaan tehostaa kuljetuksia ja edistää osaltaan myös kaluston mittojen ja massojen maksimaalista hyödyntämistä.

Logistiikkayritysten Liitto osallistuu Väyläviraston em. yhteistyöryhmään. On tärkeää, että verkoston kehittämiseen syntyy strateginen, pitkän aikavälin näkemys ja että verkoston toteutumista myös seurataan. Liitto korostaa, että taukopaikkaverkoston kehittämisessä on tärkeä ottaa huomioon synergiaedut taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran kehittämisessä teknologianeutraalisti, Suomen EU-velvoitteet huomioiden. Ao. alueiden sijoittumisen yhteensovitus on kuljetustaloudellisesti järkevää ja tehostaa maankäyttöä. Erikseen liitto toteaa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusten toteutumisen tärkeyden osana taukopaikkaverkoston rakentumista.

5. Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?  

Uudistus on perusteltu, ja auttaa hahmottamaan liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen haasteellista kokonaisuutta, sekä perusväylänpidon ja kehittämismomentin välistä suhdetta.

6. Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta? 

Toimiva liikenneinfra on osa kansallisomaisuutta, josta on pidettävä pitkäjänteisesti huolta.

Liikenne 12-tavoitteet ja pitkäjänteinen panostaminen liikenneinfraan jäävät haaveeksi ilman perusväylänpidon rahoitustason pysyvää nostoa. Tieverkon rakenteellisen kunnon jatkuva ylläpito on kriittistä. Tiestön rakenteen heikkeneminen tarkoittaa pintakunnon heikkenemiseen ja erilaisia vaurioita. Huono tienpinta vaikeuttaa myös talvikunnossapitoa, jonka haasteisiin on tärkeää pystyä vastaamaan nykyistä paremmin.

Osa rahoituksesta on hyvä pitää sitomattomana. Tämä mahdollistaa sen, että tarvittaessa rahoitusta voidaan kohdentaa myös äkillisiin, ennakoimattomiin tarpeisiin.

On hyvä, että erikoiskuljetuksiin soveltuvan tieverkon kehittämistarpeita on tarkoitus selvittää.

Koko ohjelmakokonaisuudessa ja yksittäisissä suunnitelmissa on kuvattu hyvin vuorovaikutusta, jota Väylävirasto käy eri sidosryhmien kanssa. Logistiikkayritysten Liiton näkökulmasta vuorovaikutus on systemaattista ja asiakaslähtöistä.

Kriisit ja geopolitiikan myllerrykset, ml. koronapandemia, Venäjän yhä jatkama hyökkäyssota Ukrainaan, ja viimeisimpänä Lähi-idän kriisi, ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista. Toimivan logistiikan merkitys Suomen kilpailukyvylle on keskeinen. Kesäkuussa 2026 julkistetun, tuoreimman Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on noussut parissa-kolmessa vuodessa 13,5 prosentista 14,4 prosenttiin. On kuitenkin hyvä huomata, että selvityksen kyselytutkimus ajoittui syksyyn 2025, ennen kevään Lähi-idän kriisiä. Todellinen kustannusten nousu voi siten olla suurempikin.

Logistiikan kilpailukyky on keskeistä Suomen menestymiselle. Logistiikkayritysten Liitto ry:n 23 jäsentä ovat suuria logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2025 oli yli miljardi euroa.