Lausunto VM:lle nestemäisten polttoaineiden valmisteverotuksen muuttamisesta (ammattidiesel)

Tausta

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain ja valmisteverotuslain 98 a §:n muuttamisesta. Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin lisättäisiin ammattitarkoitukseen käytetyn dieselpolttoaineen veronpalautusta koskevat säännökset. Ammattitarkoitukseen käytettävällä dieselpolttoaineella tarkoitettaisiin tavaraliikenteessä dieselöljyä vastaavaa polttoainetta tai polttoaineseosta, joka käytetään tavaroiden kuljetukseen kaupallisessa tarkoituksessa yksinomaan maanteiden tavaraliikenteeseen tarkoitetulla moottoriajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä, jonka suurin sallittu paino kuormattuna on vähintään 7,5 tonnia.

Kehysriihineuvotteluissa keväällä 2024 ja 2026 päätettiin ammattidieselin käyttöönotosta raskaalle liikenteelle, kun polttoainejakelun päästökauppa tulee voimaan vuonna 2028. Järjestely olisi voimassa vuoden 2037 loppuun saakka. Veronpalautuksen arvioidaan lisäävän valtion menoja noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa.

Hallituksen esityksessä ammattidieselin verotusta ehdotetaan kevennettäväksi 3,3 senttiä/litra yli 7,5 tonnin kokonaismassan kuorma-autokalustolta. Palautusta voitaisiin hakea joko tammi-kesäkuun ja heinä-joulukuun jaksoilta taikka kerralla koko kalenterivuodelta.

Esityksen tavoitteena on kompensoida raskaalle ammattimaiselle tieliikenteelle polttoaineiden jakelijoiden EU-tasolla vuonna 2028 todennäköisesti alkavan päästökaupan aikaansaamaa kustannusvaikutusta. Keventämällä raskaan liikenteen verorasitusta pyritään lieventämään dieselkäyttöisestä kuorma-autoliikenteestä riippuvaisen teollisuuden kustannusnousua ja vaikutuksia kotitalouksien ostovoimaan.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi loppuvuonna 2026. Lakimuu-toksen on tarkoitus tulla voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana, todennäköisesti vuoden 2028 alussa polttoainejakelun päästökaupan alkaessa. 

Logistiikan kilpailukyky on keskeistä Suomen menestymiselle

Logistiikkayritysten Liitto ry:n 23 jäsentä ovat suuria logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2025 oli yli miljardi euroa. Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenillä on keskeinen rooli Suomen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa.

Kriisit ja geopolitiikan myllerrykset, ml. koronapandemia, Venäjän yhä jatkama hyökkäyssota Ukrainaan, ja viimeisimpänä Lähi-idän kriisi, ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista. Toimivan logistiikan merkitys Suomen kilpailukyvylle on keskeinen. Kesäkuussa 2026 julkistetun, tuoreimman Logistiikkaselvityksen mukaan poliittisista epävarmuustekijöistä johtuvat toimitusketjuhäiriöt ovat iso riskitekijä, vaikkakin resilienssi yrityksissä on yleisesti hyvällä tasolla.

Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus yritysten liikevaihdosta on noussut parissa-kolmessa vuodessa 13,5 prosentista 14,4 prosenttiin. On kuitenkin hyvä huomata, että selvityksen kyselytutkimus ajoittui syksyyn 2025, ennen kevään Lähi-idän kriisiä. Todellinen kustannusten nousu voi siten olla suurempikin.

Logistiikkayritysten Liitto toteaa, että kustannusnousun ohella yritysten näkökulmasta hankalaa on kustannusten vaihtelu. Hallituksen esityksen perusteluissa on käyty läpi dieselin hintakehitystä ja sen vaihtelua, sekä arvioitu tulevan polttoainejakelun päästökaupan vaikutuksia hintaan. Perusteluissa on arvioitu dieselin litrahinnan nousun jäävän ETS2:n myötä melko maltilliseksi. Suomen arviomuistiossa vuodelta 2023 polttoainejakelun päästökaupan kustannusvaikutuksia arvioitaessa käytettiin hiilen hintaa 50 euroa/tonni. Tämä nostaisi dieselin hintaa arviolta 11 senttiä/litra, ja bensiinin 16 senttiä/litra.

On tärkeä muistaa, että ETS2:n osalta vaikutusarvioihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. On esitetty myös arvioita, joiden mukaan hiilen hinta nousisi moninkertaiseksi verrattuna kustannusvaikutusten pohjana olevaan 50 euroa/tonni. Siinä tapauksessa polttoainejakelun päästökaupan vaikutus dieselin hintaan olisi useita kymmeniä senttejä. Logistiikkayritysten Liitto korostaa, että riski polttoaineen hintojen kehittymisessä ylöspäin on suuri.

Polttoaineverotus, palautuksen taso ja rytmitys

Hallituksen esityksen perusteluissa on verrattu Suomen polttoaineveron tasoa muihin EU-maihin. Polttoainejakelun päästökaupan osalta on todettu, että sen voimaantulo koskee koko EU-aluetta, ja etteivät kustannukset Suomessa ole päästökaupan myötä nousemassa muita EU-maita voimakkaammin.

Logistiikkayritysten Liitto huomauttaa, että Suomessa dieselin verotaso on EU-maiden korkeimpia. Hallituksen esityksessä eivät liiton näkemyksen mukaan nouse riittävällä tavalla esiin Suomen logistiset erityispiirteet ja takamatka markkinoille. Dieselin hinnannousun vaikutukset iskevät siten jo sijainnin ja kuljetusetäisyyksien takia Suomeen Keski-Euroopan maita voimakkaammin.

Hallituksen esityksessä on todettu, että ottaen huomioon Euroopan standardointikomitea CEN:n julkaisema polttoainestandardi EN 590, palautus dieselpolttoaineesta voisi olla energiaverotuksen nykyrakenteella ja verotasoilla enintään 6,7 senttiä litra. Hallituksen esitys kuitenkin päätyy valtiotalouden kestävyyden näkökulmasta ehdottamaan palautuksen tasoksi 3,3 snt/litra.

Logistiikkayritysten Liitto ehdottaa palautuksen määräksi em. polttoainestandardin mahdollistamaa 6,7 snt/litra. On huomattava, että Suomessa dieselin keskimääräinen verotaso on noin 17 senttiä enemmän kuin EU:n energiaverodirektiivi edellyttää. Lisäksi, edellä käsitellyn polttoainejakelun päästökaupan lisäksi logistiikkakustannuksia uhkaa tulevina vuosina nostaa myös jakeluvelvoitteen nousu. Toimet logistiikkakustannusten alentamiseksi palvelevat Suomen etua.  

Polttoaineveron palautuksen hakeminen olisi Logistiikkayritysten Liiton mukaan hyvä mahdollistaa puolivuotis- tai vuosirytmin lisäksi myös kuukausittain, tai vähintään neljännesvuosittain.

Energiaverodirektiivistä ja EN 590 -standardista

Vuodesta 2021 vireillä ollutta EU:n energiaverodirektiivin uudistusta ja siihen liittyvää komission ehdotusta dieselin ja bensiinin verotasojen yhtenäistämisestä on käyty läpi hallituksen esityksen perusteluissa. Em. ehdotuksen toteutuminen tarkoittaisi fossiilisen dieselin osalta lähes 37,8 snt/litra vähimmäisverotasoa. Kestävien uusiutuvien polttoaineiden minimiverotasot olisivat nykyistä matalammat.

Logistiikkayritysten Liitto korostaa, että dieselin ja bensiinin verotasoja ei tule yhdenmukaistaa. Lähtökohta dieselin alemman verotason ja ammattidieselin pitämiseen ’verotukena’ on yleisesti virheellinen. On otettava huomioon, että bensiini ei ole ammattimaisessa tavaraliikenteessä käytettävä polttoaine. Suomen tulee aktiivisesti vastustaa ehdotusta em. verotasojen yhtenäistämisestä EU:ssa.

Ammattidiesel -järjestelmän tulee koskea kaikkia eri diesellaatuja. Hallituksen esitys pohjautuu nyt pitkälti standardin EN 590 mukaiseen dieseliin. Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä, että palautusjärjestelmä kattaa myös uusiutuvan dieselin. Liitto tukee asiassa SKALin näkemystä, jonka mukaan VM:n tulee selvittää komissiolta mahdollisuudet ulottaa ammattidiesel myös muihin diesellaatuihin kuin EN 590 mukaiseen dieseliin.

Raskaan kaluston sähköistymisen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisen tukeminen  

Hallituksen esityksessä todetaan, että raskaan liikenteen polttoaineverotuen laajentamisen kohdalla tulisi ottaa huomioon sen liikenteen sähköistymistä hidastava vaikutus. Lisäksi todetaan, että raskaan tieliikenteen tukemisen tarvetta ja laajuutta tulisi arvioida uudelleen 2030-luvulla ottaen huomioon muun muassa tuon ajankohdan näkymä raskaan liikenteen sähköistymisen edellytyksiin eri kokoluokan kuljetuksissa.

Logistiikkayritysten Liitto huomauttaa, että diesel on säilymässä raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana vielä pitkään. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi oleellista on mahdollistaa teknologianeutraalius eli vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, biopolttoaineet, biokaasu, vety) edellytykset myös raskaalle liikenteelle.

Logistiikkayritysten Liitto korostaa myös, että raskaan liikenteen sähköistymisen haasteita ovat latausinfran puute, kaluston korkea hinta verrattuna polttomoottorikalustoon, ajoneuvojen rajallinen tarjonta isommassa kokoluokassa, sekä akkujen lyhyt kantama.

On tärkeää, että puhtaiden (sähkö-, kaasu- ja vetykäyttöisten) kuorma-autojen hankintatukien jatkamisesta saadaan päätös. Ehdotus sisältyy keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen arviossa vuonna 2023 sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatukien kustannusvaikuttavuudeksi tuli -113 euroa/tonni ja biokaasukäyttöisten kuorma-autojen kustannusvaikuttavuudeksi -246 euroa/tonni. Toimenpide tuotti siis kustannussäästöjä koko yhteiskunnalle.

Tukien osalta on erittäin tärkeää, että yrityksille luodaan tukipolitiikan suhteen jatkuva, ennakoitavissa oleva näkymä. Tukisummien tason on oltava riittävä. Esimerkiksi julkisten latauspisteiden ja tankkausasemien rakentamisen tukiin käytettiin vuosina 2022-2023 yhteensä 35 milj.€, ja vuonna 2024 16,67 milj.€. KAISU:n lisätoimenpide-ehdotuksen mukainen summa on 10 milj.€/vuosi. Kuorma-autojen hankintatukia puolestaan oli mahdollista hakea vuoden 2024 loppuun asti, mutta tarkoitukseen varattu määräraha varattiin loppuun jo elokuussa 2024.

Lataus- ja jakeluinfra oleellinen kysymys

Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen raskaassa liikenteessä edellyttää tavaraliikenteen tarpeisiin sopiva jakeluinfraa ja latausasemia kuljetusreittien varrella kaikkialla Suomessa. Selkeä suunnitelma lataus- ja jakeluinfran toteutumisesta on yksi lähtökohta kalustoinvestoinneille ja päästöjen vähentämiselle. Jakeluinfran tarpeet tulee ottaa huomioon maankäytön ja liikennejärjestelmän alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelussa.

Valtion rooli raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon rakentamisessa on keskeinen. Julkiseen jakeluinfraan ja terminaalilatauksiin tulee mahdollistaa julkinen tuki.  

Logistiikkayritysten terminaalien yhteydessä olevan jakelu- ja latausinfran kehittämistä tulee edistää muun muassa kaavoitusratkaisuin.

Lisäksi tärkeää on MAL-sopimusten toteutuminen tukemaan tarvittavan jakelu- ja latausinfran sekä raskaan liikenteen taukopaikkaverkoston rakentumista. Taukopaikkaverkosto mm. mahdollistavat kuljettajien lakisääteiset tauot ja vuorokausilevon, ja niillä on rooli myös logistiikan koordinoinnissa. Liikenne12 -selonteon mukaisesti verkoston kehittämiseen liittyvät myös vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua koskevat EU-velvoitteet ja raskaan liikenteen jakeluinfran kehittyminen teknologianeutraalisti. On tärkeää huomioida synergiaedut taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran yhdistämisessä.   

Lopuksi

Valmisteltu ammattidiesel -järjestelmä on kytketty polttoainejakelun päästökaupan voimaantuloon, näillä näkymin vuonna 2028. On tärkeä huomata, että ammattidieselillä voidaan vähentää myös mm. tulevina vuosina nousevan jakeluvelvoitteen hintavaikutusta. Esimerkiksi vuonna 2028 jakeluvelvoitteen nousun vaikutus dieselin hintaan on arviolta 10 snt/litra. Selkeyden ja ennustettavuuden vuoksi onkin tärkeä säätää ammattidieselin voimaantulosta suoraan laissa, ei asetuksessa, kuten hallituksen esityksessä ehdotetaan.

Yleisesti Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä, että Suomessa on valmius myös alentaa polttoaineveroa ja/tai muuten täysimääräisesti kompensoida tiekuljetuksille tulevina vuosina odotettavissa olevaa kustannusnousua.