|
Tausta
Kokoomuksen eduskuntaryhmä pyysi Logistiikkayritysten Liitolta näkemyksiä purettavista ja kevennettävistä normeista seuraavan hallitusohjelman ja kevään 2027 hallitusneuvottelujen aineistoksi.
Logistiikkayritysten Liiton yleiset näkemykset koskien sääntelyä
Logistiikan kilpailukyky on kriittistä Suomelle. EU-sääntelyn tulee ottaa ennakoivasti huomioon Suomen logistiset erityispiirteet ja turvata tasapuolinen pelikenttä suomalaisille logistiikkatoimijoille kansainvälisessä kilpailussa. Tärkeää on, ettei sääntely lisää logistiikkayritysten hallinnollista ja/tai kustannustaakkaa.
Oleellinen lähtökohta on sääntelyn ennakoitavuus ja ennustettavuus. Päällekkäistä sääntelyä tulee välttää. Tästä esimerkki on EU:n ympäristösääntely, jonka vaikutukset logistiikka-alaan voivat kertautua tai olla eri direktiivien myötä jopa keskenään ristiriitaisia.
On yleisesti tärkeää, että suunnitelmien ja sääntelyn vaikutukset elinkeinoelämälle ja yrityksille on perusteellisesti ja kattavasti arvioitu ennen päätöksentekoa.
Logistiikan toimivuuden kannalta tärkeät viranomaisresurssit tulee turvata. Raskaan liikenteen osalta huoli viranomaisresursseista liittyy esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan, lupamenettelyihin (liikenne ja kaavoitus) ja alalle tärkeiden tilastojen (kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi, maarakennuskustannusindeksi ja tietilasto) saatavuuteen ja ajantasaisuuteen. Viranomaisresursseja tarvitaan myös sääntelyn ja ohjeistuksen tulkintaan.
Logistiikkayritysten Liiton ehdotukset sisältävät sekä purettavaa että säilytettävää sääntelyä.
Raskaiden ajoneuvojen mitat ja massat (tieliikennelaki 729/2018, VN asetukset 407/2013 ja 31/2019) ja EU:n mitta- ja massadirektiivi (96/53/EU)
Suomessa nostettiin vuonna 2013 raskaan kaluston enimmäismassoja 76 tonniin, ja kasvatettiin vuonna 2019 kaluston maksimipituutta 34,5 metriin. Uudistus on vähentänyt merkittävästi yritysten logistiikkakustannuksia, ja vähentänyt päästöjä.
Liikkeellä on ollut ehdotuksia raskaan kaluston kokonaismassojen nostosta ainakin osalla tieverkkoa nykyisestä 76 tonnista 86 tonniin. Logistiikkayritysten Liitto vastustaa ehdotusta, etenkin ottaen huomioon tiestön rapistuva kunto, jonka parantamiseen nykyinen perusväylänpidon rahoitustaso on täysin riittämätön.
EU:n mitta- ja massadirektiivissä on tärkeä säilyttää mahdollisuus ylittää rajat suuremmalla kalustolla Suomen ja Ruotsin välillä tai pohjoismaiden väillä, kun kalustolla liikennöinti on sallittu molemmin puolin rajaa. Em. liikennöinnin kielto johtaisi ylimääräisiin lastauksiin ja purkuun, jolla olisi merkittävä logistiikan tehokkuutta alentava ja kustannuksia nostava vaikutus.
Ajo- ja lepoaikasääntely ((EU-asetus (EY) 561/2006, Suomessa mm. tieliikennelaki (729/2018), työaikalaki (872/2019) ja laki liikenteen palveluista (320/2017))
Ajo- ja lepoaikasääntelyn tavoite on edistää liikenneturvallisuutta ja yritysten välistä tasapuolista kilpailua. Sääntelyyn tarvittaisiin kuitenkin joustoja, jotka ottaisivat huomioon Suomen erityisolosuhteet ja parantaisivat ammattikuljettajien työhyvinvointia.
Kuljettajan tulee pitää lakisääteinen, vähintään 45 minuutin tauko 4,5 tunnin ajon jälkeen. Tauko voidaan pitää osissa siten, että tauon ensimmäinen osa on vähintään 15 minuuttia ja toinen osa vähintään 30 minuuttia. Suomessa harvaan asutulla alueella em. yksityiskohtainen sääntely ei välttämättä tue kuljettajan mahdollisuutta tauottaa ajamista tavalla, joka parhaiten tukee jaksamista. Logistiikkayritysten Liitto kannattaa SKALin ja Autoliikenteen Työnantajaliiton (ALT) esitystä, jonka mukaan EU-asetuksen tulisi mahdollistaa tauon jakamisen myös 30 min + 15 min sekä 15 min + 15 min + 15 min -tavoilla.
EU:n maaliikennepaketissa mahdollistettiin kansainvälisessä liikenteessä kahden lyhennetyn viikkolevon viettäminen peräkkäin. On tärkeää, että säädökset mahdollistaisivat kahden lyhennetyn viikkolevon peräkkäisen viettämisen myös kansallisissa kuljetuksissa. Muutos lisäisi joustavuutta sesonkiluonteisiin kuljetuksiin.
Sähköautojen latauksen osalta olisi tarpeen mahdollistaa ajoneuvon siirto lataukseen tai latauksesta pois siten, että kuljettaja voi keskeyttää tauon tai vuorokausilevon korkeintaan kaksi kertaa muun, yhteensä enintään 20 minuuttia kestävän toiminnan vuoksi. Vastaava menettely on käytössä lautalle tai lautalta ajamisen suhteen.
Vaarallisten aineiden kuljetukset ja käsittely (vaarallisten aineiden kuljetuksista annettu laki (541/2023) ja siihen liittyvä Traficomin määräys, EU:n eFTI-asetus 2020/1056)
ADR-ajolupa- ja turvallisuusneuvonantajakoe
Traficom antoi syyskuussa 2023 vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain mukaisesti määräyksen vaarallisten aineiden ADR-ajolupa- ja turvallisuusneuvonantajan kokeesta. Vuonna 2026 muutettiin kuljettajantutkinnon teoriakokeesta annettuja määräyksiä, ja siirryttiin pelkästään sähköiseen kokeeseen.
Logistiikkayritysten Liitto pitää pelkkään sähköiseen kokeeseen siirtymistä heikennyksenä.
Kokeisiin osallistuneiden näkökulmasta oli toimiva tapa, että valittavissa oli kirja tai tabletti. Kirjasta vastaukset oli helppo löytää nopeasti. Sähköisessä kokeessa jatkuva siirtyminen dokumentista toiseen on koettu hankalaksi, ja voi hidastaa kokeen tekemistä.
Teknisten järjestelmien toimivuus tulee sähköisessä kokeessa olla 100 %, ja tilanteen pitää olla tasapuolinen kaikille osallistujille koepaikasta riippumatta. Sähköisten laitteiden (padit) ja niiden käyttämän verkon tulisi olla samanikäisiä keskenään, ja verkon tulee olla yhtä nopea kaikille kaikissa koepaikoissa. Hidas verkko voi aiheuttaa jopa sen, että koetta ei ehdi suorittaa määräajassa ja joutuu maksamaan uudesta kokeesta.
eFTIn voimaantulo ja VAK-kuljetukset
EU:n eFTI (Electronic Freight Transport Information) -asetus mahdollistaa tavaraliikenteen lakisääteisten kuljetustietojen esittämisen ja jakamisen sähköisessä muodossa. Tavoite on korvata paperiset dokumentit digitaalisella, koneluettavalla tiedolla maantie-, rautatie-, lento- ja sisävesiliikenteessä. EU-viranomaisten tulee hyväksyä sähköiset eFTI-tiedot 9. heinäkuuta 2027 alkaen. Yrityksille järjestelmän käyttöönotto on toistaiseksi vapaaehtoista.
Lähettäjällä on iso vastuu siinä, että VAK-kuljetukset on merkitty oikein. eFTIn astuessa voimaan on tärkeä tarkentaa vaarallisten aineiden kuljetusten osalta, miten VAK-kuljetus todennetaan, jos asiakas lähettää tiedot puutteellisina.
Muovipellettiasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2025/2365)
EU:n muovipellettiasetusta aletaan soveltaa Suomessa vuoden 2027 lopussa. Asetus tähtää muovipellettihävikin estämiseen ja koskee muovipellettien käsittelyä toimitusketjun eri vaiheissa, edellyttäen mm. kuljetusturvallisuuden parantamista, henkilöstön koulutusta, toimintaa vaaratilanteissa ja onnettomuuksissa, korjaavia toimia sekä tietojen toimitusta viranomaiselle. Liikenteenharjoittajien tulee mm. velvoitteita estää ja eristää pellettivuotoja matkan aikana ja puhdistaa vuodot matkan jälkeen, estää muovipellettien hävikkiä ennen matkaa, sekä ilmoittaa kuljetukseen osallistumisesta, kuljetusmääristä ja hävikistä viranomaisille.
Muovipellettiasetuksen ja sen velvoitteiden tuntemus on logistiikkayrityksissä vähäistä ja lisätietoa kokonaisuudesta tarvitaan. Vaikutuksia yrityksiin ei ole selvitetty. On tärkeää, ettei asetuksen soveltaminen tuo yrityksille kohtuutonta hallinnollista ja kustannustaakkaa. Yrityksille syntyy kustannuksia ainakin henkilöstön koulutuksesta, ohjeistusten päivityksistä, mahdollisista lisävarusteista ja hallinnollisesta työstä, kuten ilmoitus- ja kirjanpitovelvoitteiden täyttämisestä. Kokonaisvaikutus riippuu myös siitä, kuinka paljon muovipellettejä kuljetetaan vuositasolla.
Ilmoitusmenettelyn osalta logistiikkayrityksille paras ratkaisu olisi sähköinen menettely olemassa olevan viranomaisasiointipalvelun kautta. Lisäksi olisi hyödyllistä, että tiedot voitaisiin päivittää keskitetysti ilman erillisiä ilmoituksia jokaisesta kuljetuksesta tai kalustomuutoksesta.
Energiatehokkuusdirektiivi (EU)2023/1791) ja energiatehokkuuslaki (muutoslaki 1382/2025)
Energiatehokkuusdirektiivi uudistettiin osana EU:n FF55-pakettia, ja muutokset pantiin kansallisesti täytäntöön energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien asetusten muutoksilla. Uusi laki tuli voimaan 1.1.2026. Uudistettu sääntely toi uusia velvoitteita yrityksille toimialasta riippumatta. Lain valmistelussa ei selvitetty sääntelyn vaikutuksia kuljetus- ja logistiikka-alaan.
Energiakatselmusvelvoite
Jos yrityksen keskimääräinen energiankulutus on yli 2 700 MWh vuodessa, yrityksen tulee tehdä energiakatselmus neljän vuoden välein. Huomioon otetaan kaikki yrityksen kuluttama energia, myös kuljetuskaluston käyttämä polttoaine. Raja tulee vastaan keskimäärin, kun kuljetusyrityksessä on seitsemän autoa, mutta automäärä riippuu suuresti autojen tyypistä ja vuosisuoritteesta. Ensimmäinen energiakatselmus tuli tehdä viimeistään 11.10.2026.
Velvoitteen piiriin tuli noin 1500–2000 kuljetusyritystä. Kun aiemmin velvoite koski suuria yrityksiä, joissa työntekijämäärä on yli 250 tai liikevaihto on yli 50 M€ ja tase yli 43 M€, uusi, energiankulutukseen perustuva sääntely toi velvoitteen piiriin jopa mikroyrityksiä.
Hallituksen esityksessä katselmuksen keskihinnaksi arvioitiin 12 000 euroa. Kuljetus- logistiikka-alalle kustannusvaikutukset ovat neljän vuoden katselmussyklillä yli 5 miljoonan euron vuotuiset kustannukset.
Energiahallintajärjestelmä
Yrityksille, joiden energiankulutus kolmen edellisen kalenterivuoden aikana on yli 23 600 MWh/vuosi, tulee velvoite ottaa käyttöön sertifioitu energianhallintajärjestelmä viimeistään 11.10.2027. Järjestelmän on oltava riippumattoman elimen asiaankuuluvien eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien mukaisesti sertifioima (kuten ISO 50001 tai ETJ +).
Yhteensä eri toimialoilla on arvioitu olevan 500 yritystä, joiden vuotuinen energiankulutus on yli 23 600 megawattituntia. Näistä noin 50 yritystä edustaa logistiikka-alaa.
Yrityksen energianhallintajärjestelmän keskimääräiseksi sertifiointikustannukseksi arvioidaan 25 000 euroa, mutta energiankulutuksen ja energialähteiden määrä vaikuttavat suoraan sertifiointiauditoinnin kustannukseen. Sertifioitujen energianhallintajärjestelmien kokonaiskustannukseksi kaikille yrityksille arvioidaan neljä miljoonaa euroa vuodessa, kun sertifiointiauditointi tehdään kolmen vuoden välein. Arvio logistiikka-alan toimijoiden kustannusrasitteesta liittyen energianhallintajärjestelmään on 1,25 miljoonaa euroa/vuosi.
Kuljetuksissa käytettävä energia tulisi jättää yrityksen velvoiterajan määrityksen ulkopuolelle. Tämän tulisi koskea sekä energiakatselmusta että energianhallinajärjestelmää. Näin logistiikka-ala olisi enemmän samalla viivalla muiden toimialojen kanssa. Tärkeää olisi myös, että logistiikkatoimija voisi tehdä energiakatselmuksen yrityksen omana työnä. Esimerkiksi liikenteestä vastaavan henkilön pätevyys tulisi katsoa riittäväksi toimimaan yrityksen energiakatselmuksen vastuuhenkilönä.
EU:n energiaverodirektiivi (2003/96/EY): dieselin ja bensiinin verotasot
EU:n energiaverodirektiivi asettaa jäsenmaille moottori- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön verotuksen vähimmäistasot. Direktiivin uudistus on ollut vireillä vuodesta 2021. Komissio on ehdottanut dieselin ja bensiinin verotasojen yhtenäistämistä. Ehdotuksen toteutuminen tarkoittaisi fossiilisen dieselin lähes 38 senttiä/litra minimiverotasoa. Kestävien uusiutuvien polttoaineiden minimiverotasot olisivat nykyistä matalammat.
Dieselin ja bensiinin verotasot tulee pitää erillään. Tämä on tärkeä periaate myös tulevalla hallituskaudella jatkuvassa liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksessa. Lisäksi on tärkeää, että Suomi aktiivisesti vastustaa em. verotasojen yhtenäistämistä EU:ssa.
Raskaan liikenteen käyttövoimamurros ja kaavoitus
Raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi tärkeää on mahdollistaa teknologianeutraalius eli dieselille vaihtoehtoisten käyttövoimien (kuten sähkö, biokaasu) edellytykset raskaalle liikenteelle. Sähköistymistä hidastaa latausinfran puute, kaluston kalleus ja rajallinen tarjonta suuressa kokoluokassa, sekä akkujen lyhyt kantama. Raskasta liikennettä palveleva jakelu- ja latausinfra on lähtökohta käyttövoimamurroksen etenemiselle, sekä kalustoinvestoinneille.
Jakeluinfran tarpeet on tärkeä ottaa huomioon liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelussa. Julkiseen jakeluinfraan, terminaalilatauksiin sekä vaihtoehtoisella käyttövoimalla kulkevan raskaan kaluston hankintoihin tarvitaan julkista tukea. Yrityksille tulee luoda tukipolitiikan osalta jatkuva, ennakoitavissa oleva näkymä.
Logistiikkayritysten Liitto korostaa, että logistiikkayritysten terminaalien yhteydessä olevan jakelu- ja latausinfran kehittämistä tulee edistää. Esimerkiksi terminaalien laajennustarpeet latauspaikkojen tarpeen kasvaessa tulee ottaa huomioon maankäytössä ja kaavoituksessa.
Polttoainejakelun päästökauppa ETS2 ja päästökauppatulojen käyttö
Polttoainejakelun päästökaupan alkaminen vuonna 2028 uhkaa nostaa merkittävästi raskaan liikenteen kustannuksia. Kustannustaakan vähentämiskeinojen ohella on tärkeä miettiä kohteita polttoainejakelun päästökauppatulojen käytölle.
Logistiikkayritysten Liiton näkemyksen mukaan päästökauppatuloja tulisi kohdentaa tiestön ja siltojen kunnossapitoon eri puolilla Suomea, vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausinfrastruktuuriin (ml. tuki biokaasun tankkausasemille), sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukiin, sekä liikenteen päästöihin liittyvään t & k -toimintaan.
On tärkeä saada joustoa siihen, että päästökauppatuloja voitaisiin korvamerkitä tieverkon kunnossapitoon, vaikka väyläinfraa rahoitetaankin verotuloista.
EU-sääntely: raskaan liikenteen päästöjen vähentäminen
EU:ssa liikenteen päästöjen vähentämiseksi on useita samanaikaisia, osin päällekkäisiä ehdotuksia. Tärkeää on, että niissä otetaan huomioon Suomen erityispiirteet, eli muita EU-maita suuremmat kaluston kokonaismassat, talviolosuhteet sekä teknologianeutraalius, jolloin muutkin vaihtoehtoiset käyttövoimat kuin sähkö hyväksytään keinoiksi vähentää päästöjä.
Ajankohtaista EU-sääntely teemasta on käyty läpi alla.
VECTO-laskentamalli (Vehicle Energy Consumption Calculation Tool) on komission kehittämä standardoitu simulointityökalu raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen ja CO₂-päästöjen laskentaan. On tärkeää, että työkalu ottaa huomioon Suomen 76-tonnisen kaluston tarpeet.
Puhtaat yritysajoneuvot -asetusehdotus (Clean Corporate Vehicles):
Komissio ehdotti keväällä 2026 sitovia kansallisia tavoitteita nolla- ja vähäpäästöisten yritysten osuudelle suurten yritysten autojen ensirekisteröinneistä. Ehdotuksella halutaan nopeuttaa 0-päästöisen henkilö- ja pakettiautokaluston käyttöönottoa yrityksissä esim. hankintakäytännöillä tai kannusteilla. Tavoitteet on tarkoitus asettaa jäsenmaiden tasolla.
Komission ehdotus ei sisällä raskasta yritysajoneuvokalustoa. Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä, että raskas kalusto pysyy ehdotuksen käsittelyssä asetuksen ulkopuolella.
CountEmissionsEU -asetus (EU 2026/1030)
Kesäkuussa 2026 voimaan tullut CountEmissionsEU -asetus luo EU:hun yhtenäisen menetelmän liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen ja raportointiin. Laskenta pohjautuu kansainväliseen EN ISO 14083:2023 -standardiin ja elinkaariperiaatteeseen. Asetus ei tuo yleistä raportointivelvoitetta, mutta jos päästöjä raportoidaan, laskenta tulee tehdä EU-menetelmällä. Komissio rakentaa EU-tason tietokantoja ja laskentatyökaluja.
On hyvä, että päästöjen raportointiin on olemassa yhtenäinen laskentamalli. Logistiikka-alan näkökulmasta myönteistä on myös, että laskenta kattaa sekä ajoneuvokaluston energiankäytön päästöt (tank-to-wheel) että päästöt, jotka syntyvät tulevat energian tai polttoaineen tuotannosta ja toimituksesta (well-to-tank). Suomen on tärkeä huolehtia siitä, että EU-tason tietokannoissa ja laskentatyökaluissa otetaan huomioon Suomen 76-tonnisen kaluston vaatimukset.
Raskaiden ajoneuvojen CO2-raja-arvoasetus
Raskaan kaluston CO2-raja-arvoasetusta ollaan päästöhyvitysten laskemisen osalta muuttamassa raportointikausille 2025–2029. Muutosehdotus keventää ajoneuvovalmistajien painetta pysyä tavoitteissaan väljempien joustojen myötä. Kannatettava muutos voi osaltaan vähentää painetta nostaa raskaan ajoneuvokaluston hankintahintoja.
Perävaunujen päästövähennysvaatimukset
Komissio on ehdottanut perävaunuja koskeviin päästövähennystavoitteisiin kiristyksiä. VECTO-asetuksen laskentamalliin liittyvä ehdotus ei ota huomioon Suomen olosuhteita eikä suomalaisen perävaunuteollisuuden asiakkaiden eli kuljetusyritysten erilaisia tarpeita.
Vuoden 2028 päästörajat voivat tehdä sivuovellisten perävaunujen valmistuksesta käytännössä mahdotonta, mikä uhkaa perävaunuteollisuuden kilpailukykyä. Kokosivuaukeavat perävaunut ovat rakenteeltaan raskaampia, mikä lisää päästöjä. Kokosivuaukeava kalusto ei ole tyypillinen Euroopassa. Suomalaisilla valmistajilla ao. vaunujen osuus tuotannosta on kuitenkin suuri, ja komission ehdotuksen vaatimuksiin vaikea tai mahdoton päästä. Ratkaisuja perävaunujen painon keventämiseksi on vähän, esimerkiksi liukkaat renkaat (asiakkaiden näkökulmasta ei-toivottava ratkaisu) tai sähköakselit (kehittymättömiä). Myös takalaitanostin tai erilaisten peltien käyttö perävaunun rakenteessa lisää perävaunun painoa.
Ongelma on, että komission esityksessä päästövähennystavoite on asetettu perävaunuluokan keskiarvon mukaan. Eurooppalaisten isojen valmistajien tuottaman pienemmän, mutta isojen tuotantovolyymien perävaunukaluston painoarvo tilastoissa on suuri. Erilaisia perävaunutyyppejä ei ole otettu asetuksessa huomioon riittävällä tavalla.
Suomalaiset perävaunuvalmistajat ovat ehdottaneet, että kokosivuaukeava kalusto olisi kokonaan pois asetuksen piiristä. Keskustelussa on ollut myös perävaunujen rekisteröinti ilman sivuovia tai perävaunujen luokitus vaihtokuormatilana, joka rajaisi ne sääntelyn piiristä. Yksi toimiva ratkaisu olisi yli 4 metriä korkean perävaunukaluston jättäminen sääntelyn ulkopuolelle.
Ehdotettavan sääntelyn hinta on jopa yli15 000 € / uusi perävaunu. Sääntely voidaan nähdä turhana, koska perävaunuteollisuus hyödyntää erilaisia teknisiä ratkaisuja kustannusten ja päästöjen vähentämiseksi. Jos sääntely etenee, on tärkeä saada VECTO-laskentamalliin kertoimet, jotka palkitsevat sivusta avattavan perävaunun monikäyttöisyyden ja tehokkuuden.
Vastuullisuuden Omnibus
Logistiikkayritysten Liiton jäsenyritykset ovat tyypillisesti vastuullisuustyön edelläkävijöitä toimialalla. EU:ssa hyväksyttiin vuoden 2025 lopussa vastuullisuuden Omnibus -paketti, jonka myötä kestävyysraportointi-(CSRD) sekä yritysvastuudirektiivin (CSDDD) soveltamisalaan kuuluvien yritysten joukko pieneni ja velvoitteiden toimeenpanolle tuli joustoa.
Logistiikkayritysten Liitto kannattaa paketin tavoitteita hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Yritysten näkökulmasta on kuitenkin hankalaa, jos raskastakin raportointia ja paljon resursointia vaativien asioiden sääntelyn aikataulun nopeasti muuttuu.
Digitalisaatio ja kyberturvallisuus
Toimitusketjun häiriöttömyys edellyttää tehokkaita logistiikkaprosesseja ja digitalisaatiota. On tärkeää, että datan hyödyntäminen lisääntyy ja monipuolistuu Suomessa.
Digitaalisen viranomaisasioinnin tulee olla vaivatonta, ja tiedonkulun viranomaisten välillä toimia, ettei samaa tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan eri viranomaisille.
Liikenteeseen liittyvän datan tulee olla lähtökohtaisesti julkista, helppokäyttöistä ja reaaliaikaista. Esimerkki tästä on tieto vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista tai infraan liittyvistä palveluista.
Digitaalisten standardien (kuten eFTI) kehittämisen tulee perustua logistiikka-alan ja elinkeinoelämän tarpeisiin, ja kehittämisen lähtökohtana tulee olla kansainväliset standardit.
Suomen tulee vaikuttaa EU.ssa siihen, että rahtitietojen ja toimitusketjudatan jakaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Yrityskohtaisen datan avaamista ei tule edellyttää.
On tärkeä edistää EU:n kyberturvallisuusvaatimuksia logistiikka-alan kriittisten toimitusketjujen osalta. EU-rahoitus (Digital Europe Programme, CEF Digital, Horizon Europe) digitaalisten työkalujen kehittämiseen tulee varmistaa, ja pitää huolta siitä, että Suomi saa rahoituksesta oikeudenmukaisen osuuden pohjoisen logistiikan erityistarpeiden perusteella.