Logistiikkayritysten Liiton näkemyksiä TEM:in virkapuheenvuoron valmisteluun

Ministeriöissä valmistaudutaan tulevaan hallituskauteen. Ministeriöissä on meneillään kansliapäälliköiden ja ministeriöiden virkapuheenvuorojen valmistelut. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt sidosryhmiltä näkemyksiä ministeriön virkapuheenvuoron valmisteluun. Tämä pohjustaa osaltaan tulevaa hallitusohjelman laadintaa. 

Työ- ja elinkeinoministeriön virkapuheenvuoro rakentuu TEM:n ja hallinnonalan strategian kolmesta päätavoitteesta: 1) elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu, 2) työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee sekä 3) puhtaat investoinnit edistävät ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Logistiikkayritysten Liiton näkemyksiä TEM:in strategisiin tavoitteisiin 1-3:

1. Elinkeinoelämä uudistuu ja alueiden elinvoima vahvistuu

Logistiikkayritysten Liiton 23 jäsentä ovat Suomen johtavia logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2025 oli lähes miljardi euroa. Logistiikkayritysten Liiton jäsenyrityksillä on keskeinen rooli siviiliyhteiskunnan toimivuutta turvaavissa kuljetuksissa.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja tuoreimpana Lähi-idän kriisi ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista. Toimivan logistiikan ja toimitusketjujen hallinnan, sekä menestyvän kuljetus- ja logistiikka-alan merkitys Suomen kilpailukyvylle on keskeinen. Logistiikka-ala on yksi avaintoimiala myös vihreää siirtymää koskevissa kysymyksissä.

Logistiikkayritysten Liitto ehdottaa kansallisen logistiikan resilienssistrategian luomista vahvistamaan Suomen taloutta ja toimintakykyä normaali- ja poikkeusoloissa.

2. Työllisyys kasvaa ja osaavan työvoiman saatavuus paranee

Osaavan työvoiman saatavuudella on keskeinen merkitys kuljetus- ja logistiikkayritysten menestymiselle. Liitto korostaa koko logistiikkaketjun tarvitsevan osaajia jatkossakin. Kuljettajien lisäksi pulaa on esimerkiksi ajojärjestelijöistä, terminaalityöntekijöistä, IT-osaajista ja mekaanikoista.

Yhä useampi nuori tulee saada kiinnostumaan logistiikka-alasta, ja logistiikka-alan koulutuspaikkojen riittävyys eri koulutustasoilla tulee varmistaa. On myös tärkeä tunnistaa mahdollisuudet saada työperäisen maahanmuuton kautta tai alanvaihtajista uusia ammattilaisia alalle. Mahdollisuuksiin työssä oppimiseen, ml. oppisopimusmalli tulee panostaa.

Logistiikan kehittämiseen liittyvään tutkimukseen ja kokeiluihin tulee panostaa. Tämä liittyy esim. päästöjen vähentämistä edistäviin hankkeisiin.

3. Puhtaat investoinnit edistävät Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista

Logistiikka-alan kilpailukyky tulee turvata ympäristösääntelyn kiristyessä. Diesel on säilymässä raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana vielä pitkään. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi oleellista on mahdollistaa teknologianeutraalius eli vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, biopolttoaineet, biokaasu, vety) edellytykset myös raskaalle liikenteelle.

Raskaan liikenteen sähköistymisen haasteita ovat latausinfran puute, kaluston korkea hinta verrattuna polttomoottorikalustoon, ajoneuvojen rajallinen tarjonta isommassa kokoluokassa, sekä akkujen lyhyt kantama.

Valtion rooli raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon rakentamisessa on keskeinen. Uusiin käyttövoimiin siirtyminen raskaassa liikenteessä edellyttää tavaraliikenteen tarpeisiin sopiva jakeluinfraa ja latausasemia kuljetusreittien varrella kaikkialla Suomessa. Selkeä suunnitelma jakeluinfran toteutumisesta on yksi lähtökohta kalustoinvestoinneille ja siten raskaan liikenteen päästöjen vähentämiselle. Jakeluinfran tarpeet tulee ottaa huomioon maankäytön ja liikennejärjestelmän alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelussa.

Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä, että julkiseen jakeluinfraan, terminaalilatauksiin sekä vaihtoehtoisella käyttövoimalla kulkevan raskaan kaluston hankintoihin mahdollistetaan julkinen tuki. Yrityksille tulee luoda tukipolitiikan osalta jatkuva, ennakoitavissa oleva näkymä.

Logistiikkayritysten terminaalien yhteydessä olevan jakelu- ja latausinfran kehittämistä tulee edistää muun muassa kaavoitusratkaisuin.

Raskaan liikenteen taukopaikkaverkosto

Raskaan liikenteen taukopaikkojen osalta puutetta on sekä määrässä, palvelutarjonnassa että aukioloajoissa. HCT-kaluston myötä vaatimukset taukopaikoille ovat lisääntyneet. Taukopaikat mm. mahdollistavat kuljettajien lakisääteiset tauot ja vuorokausilevon, ja niillä on rooli myös logistiikan koordinoinnissa. Kattavalla taukopaikkaverkostolla voidaan tehostaa kuljetuksia ja edistää osaltaan kaluston isompien mittojen ja massojen maksimaalista hyödyntämistä.

Taukopaikkoihin liittyvät haasteet korostuvat pk-seudulla ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla.  Ajoneuvojen ja kuormayksiköiden käsittelyalueita tulee olla riittävästi etenkin kaupunkien ja terminaalien lähellä. Liikenne12 -selonteon mukaan taukopaikkojen odotetaan syntyvän ensisijaisesti markkinaehtoisesti, huomioiden mahdollisuuksien mukaan myös vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua koskevat EU-velvoitteet ja raskaan liikenteen jakeluinfran kehittyminen teknologianeutraalisti. Logistiikkayritysten Liiton näkemyksen mukaan raskaan liikenteen taukopaikkaverkostolle tarvitaan myös julkista tukea.

On tärkeää huomioida synergiaedut taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran yhdistämisessä. Ao. alueiden sijoittumisen yhteensovitus tehostaa myös maankäyttöä. Väylävirastovetoinen raskaan liikenteen taukopaikkojen kehittämisryhmä pyrkii mm. edistämään taukopaikoiksi sopivien maa-alueiden kaavoitusta ja rakentamista. On tärkeää, että taukopaikkaverkoston ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfran kehittämiseen syntyy strateginen, pitkän aikavälin näkemys ja että verkoston toteutumista myös seurataan.

Myös MAL-sopimusten toteutuminen on tärkeä tukemaan taukopaikkaverkoston rakentumista.

Polttoainejakelun päästökauppa ja päästökauppatulojen käyttö

Polttoainejakelun päästökaupan alkaminen vuonna 2028 uhkaa nostaa merkittävästi raskaan liikenteen kustannuksia. Kustannuksia on tärkeä kompensoida, ja samalla on tärkeä miettiä kohteita polttoainejakelun päästökauppatulojen käytölle.

Logistiikkayritysten Liiton näkemyksen mukaan päästökauppatuloja tulisi kohdentaa tiestön ja siltojen kunnossapitoon eri puolilla Suomea, vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausinfrastruktuuriin (ml. tuki biokaasun tankkausasemille), sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukiin, sekä liikenteen päästöihin liittyvään t & k -toimintaan. 

Liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistaminen

Hanke liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamiseksi jatkunee tulevalla hallituskaudella. Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä uudistuksen läpivientiä tavalla, jolla logistiikan kilpailukyky turvataan.

Logistiikkayritysten Liiton kiteytetyt näkemykset TEM:in strategiseen päätavoitteeseen 3. Puhtaat investoinnit edistävät Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista:

• Mahdollistetaan raskaan liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa eri vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten sähkö, uusiutuva biopolttoaine ja biokaasu sekä vety.
• Otetaan kaavoituksessa huomioon logistiikkayritysten tarpeet kehittää terminaaliensa yhteydessä olevaa lataus- ja jakeluinfraa
• Tuetaan julkisen lataus- ja jakeluinfran rakentamista 10 miljoonalla eurolla/vuosi, ja vaihtoehtoisella käyttövoimalla kulkevan raskaan kaluston hankintoja 10 miljoonalla eurolla/vuosi. Mahdollistetaan yritysten terminaalilatauksiin julkinen tuki.
• Kohdennetaan polttoainejakelun päästökaupasta saatavat tulot Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistamiseen
• Uudistetaan liikenteen verotus ja rahoitus turvaten Suomen logistinen kilpailukyky