Logistiikkayritysten Liiton viestit hallitusohjelmaan Suomen logistisen kilpailukyvyn ja kasvun vahvistamiseksi

Logistiikkayritysten Liiton 23 jäsentä ovat suuria logistiikkayrityksiä, joiden ydinosaamista ovat logistiikan kokonaisjärjestelmät, kuljetukset ja terminaali- ja varastotoiminnot. Liiton jäsenet palvelevat kaikkia yhteiskunnan sektoreita. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2025 oli yli miljardi euroa. Liiton jäsenyritykset ovat avainasemassa siviiliyhteiskunnan toimivuutta turvaavissa kuljetuksissa.

Logistiikkaketjun tehokkuus, sujuvuus ja häiriöttömyys Suomen elinehto

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista, sekä toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle.

Suomen kansainvälisten toimitusketjujen sujuvuutta tulee parantaa. Logistiikkayritysten Liitto ehdottaa kansallisen logistiikan resilienssistrategian luomista vahvistamaan Suomen taloutta ja toimintakykyä normaali- ja poikkeusoloissa.

Suomessa tieliikenteen osuus tavarankuljetuksista on 90 %, ja tiekuljetukset ovat keskeinen osa huoltovarmuutta. Samalla on tärkeä varmistaa koko toimitusketjun toimivuus. Tähän liittyy oleellisesti väylien, etenkin perusväylänpidon rahoitustaso ja pitkäjänteisyys yli hallituskausien.

Suomen tiestön kunto on rapistunut ja korjausvelka on kasvanut. Perusväylänpidon rahoitustaso on vuosina 2027-2029 romahtamassa JTS:n mukaiselle, noin 1,285 mrd. euron tasolle. Vuosien 2024-2026 panostusten jälkeen korjausvelan kasvu on jatkumassa ja kiihtymässä, ja lähestyy 2030-luvun puolivälissä jo 5 miljardia euroa nk. tavoitetason ollessa n. 2,5 miljardia euroa. Korjausvelkaa olisi eniten vähäliikenteisellä, mutta myös keskivilkkaalla väyläverkolla. Rahoitustaso ei myöskään mahdollista ennakoivan kunnossapidon edellyttämiä oikea-aikaisia toimia, mikä on vastoin Liikenne 12- selonteon tavoitteita liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä. Liikenne 12 -selonteossa on ehdotettu perusväylänpitoon 460-580 miljoonan euron vuotuista lisärahaa vuosille 2030-2037. 

Logistiikkayritysten Liitto pitää välttämättömänä, että tiestön perusväylänpitoa rahoitetaan vuosittain 1 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa pysyvää, noin 350 miljoonan euron vuotuista tasokorotusta, jonka tulee koskea jo vuosia 2027-2029. Ilman lisäpanostuksia korjausvelan kasvu uhkaa kiihtyä hallitsemattomaksi ja vajeen kiinni kurominen entisestää vaikeutuu. 

Huono tienpinta vaikeuttaa myös talvikunnossapitoa, jonka haasteisiin tulee pystyä vastaamaan nykyistä paremmin. Tiestön ja siltojen kuntopuutteet voivat johtaa painorajoituksiin ja pakottaa raskasta liikennettä kiertoteille, mikä lisää päästöjä.    

EU:ssa valmistaudutaan vuosien 2028-2034 budjettikauteen. Liikenteen rahoitukseen on ehdotettu merkittävää nostoa nykytilanteeseen verrattuna. Suomen tulee vaikuttaa siihen, että tuleva EU:n budjettikausi palvelee täysimääräisesti kansallisia rahoitustarpeita ja liikennepoliittisia tavoitteita.

EU-sääntelyn tulee ottaa ennakoivasti huomioon Suomen logistiset erityispiirteet ja turvata tasapuolinen pelikenttä suomalaisille logistiikkatoimijoille kansainvälisessä kilpailussa.

Liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistaminen

Hallituskaudella kesken jäänyt hanke liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamiseksi on välttämätön.  On tärkeää toteuttaa uudistus tavalla, joka turvaa logistiikan kilpailukyvyn. Raskaan liikenteen tarpeet tulee ottaa huomioon ja varmistaa, ettei raskas liikenne joudu uudistuksen maksumieheksi.

Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksen edistäminen

Ympäristösääntelyn kiristyessä on välttämätöntä turvata logistiikka-alan kilpailukyky. Vaihtoehtoiset käyttövoimat yleistyvät vähitellen, mutta diesel säilyy raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana vielä pitkään. Päästövähennysten saavuttamiseksi oleellista on mahdollistaa teknologianeutraalius eli vaihtoehtoisten käyttövoimien (sähkö, biopolttoaineet, biokaasu) edellytykset myös raskaalle liikenteelle.

Raskaan liikenteen sähköistymisen haasteita ovat latausinfran puute, kaluston korkea hinta verrattuna polttomoottorikalustoon, ajoneuvojen rajallinen tarjonta isommassa kokoluokassa, sekä akkujen lyhyt kantama.

Valtion rooli raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon rakentamisessa on keskeinen. Uusiin käyttövoimiin siirtyminen raskaassa liikenteessä edellyttää tavaraliikenteen tarpeisiin sopiva jakeluinfraa ja latausasemia kuljetusreittien varrella kaikkialla Suomessa. Selkeä suunnitelma jakeluinfran toteutumisesta on yksi lähtökohta kalustoinvestoinneille. On tärkeä ottaa jakeluinfran tarpeet huomioon maankäytön ja liikennejärjestelmän valtakunnallisessa ja alueellisessa suunnittelussa.

Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä, että julkiseen jakeluinfraan, terminaalilatauksiin sekä vaihtoehtoisella käyttövoimalla kulkevan raskaan kaluston hankintoihin mahdollistetaan julkinen tuki. Yrityksille tulee luoda tukipolitiikan osalta jatkuva, ennakoitavissa oleva näkymä.

Erikseen liitto korostaa, että logistiikkayritysten terminaalien yhteydessä olevan jakelu- ja latausinfran kehittämistä tulee edistää muun muassa kaavoitusratkaisuin.

Raskaan liikenteen taukopaikkaverkostolle tarvitaan strateginen näkemys

Jakeluinfrakokonaisuuteen kytkeytyy myös kysymys raskaan liikenteen taukopaikkaverkostosta. Taukopaikat mahdollistavat kuljettajien lakisääteiset tauot ja vuorokausilevon. Kattava taukopaikkaverkosto tehostaa kuljetuksia ja edistää isomman HCT-kaluston hyödyntämistä.

Liikenne12 -selonteon mukaan taukopaikkojen odotetaan syntyvän ensisijaisesti markkinaehtoisesti, mahdollisesti huomioiden myös vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelua koskevat EU-velvoitteet ja raskaan liikenteen jakeluinfran kehittyminen teknologianeutraalisti.

Raskaan liikenteen taukopaikkaverkostolle tarvitaan myös julkista tukea. On myös tärkeää huomioida synergiaedut taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran yhdistämisessä. Ao. alueiden sijoittumisen yhteensovitus on kuljetustaloudellisesti järkevää ja tehostaa maankäyttöä. On tärkeää, että taukopaikkaverkoston kehittämiseen syntyy strateginen, pitkän aikavälin näkemys ja että verkoston toteutumista myös seurataan.

Polttoainejakelun päästökauppa ja päästökauppatulojen käyttö

Polttoainejakelun päästökaupan alkaminen vuonna 2028 uhkaa nostaa merkittävästi raskaan liikenteen kustannuksia. Kustannusten kompensointikeinojen lisäksi on tärkeä miettiä kohteita polttoainejakelun päästökauppatulojen käytölle.

Logistiikkayritysten Liiton näkemyksen mukaan päästökauppatuloja tulisi kohdentaa tiestön ja siltojen kunnossapitoon eri puolilla Suomea, vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausinfrastruktuuriin (ml. tuki biokaasun tankkausasemille), sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukiin, sekä liikenteen päästöihin liittyvään t & k -toimintaan. 

Logistiikka-alan osaajien saatavuuden turvaaminen

Logistiikka-alan tulevaisuus riippuu osaajien saatavuudesta. Tärkeä on turvata koulutuspaikkojen määrä eri koulutustasoilla, sekä panostaa nuorten lisäksi maahanmuuttajien ja alanvaihtajien saamiseen alalle. Myös mahdollisuuksia työssä oppimiseen, ml. oppisopimusmalli, tulee edistää.

Puolustusvoimien rooli kuljettajien koulutuksessa on keskeinen ja tulee turvata jatkossakin.

Digitalisaatio ja kyberturvallisuus

Toimitusketjujen häiriöttömyys edellyttää tehokkaita logistiikkaprosesseja, joissa digitalisaatio on tärkeä työkalu. Logistiikka-alalla isommat yritykset tyypillisesti johtavat kehitystä. Pienemmät kytkeytyvät isojen yritysten tai asiakkaiden järjestelmiin. Logistiikkayritysten Liitto on ollut avainasemassa logistiikan sähköisten palvelujen edistämisessä jo vuodesta 2009. Suomessa liiton jäsenten hoitamien tavarankuljetusten lähetystiedoista lähes 100 % siirtyy sähköisesti.

On tärkeää, että asiointi viranomaisten kanssa on digitaalista ja vaivatonta, ja että datan hyödyntäminen lisääntyy ja monipuolistuu Suomessa. Tiedonkulun viranomaisten välillä tulee toimia, ettei samaa tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan eri viranomaistahoille.

Tärkeää on, että rahtitietojen jakaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Yrityskohtaisten rahtitietojen jakamista ei voida edellyttää.

Liikenteeseen liittyvän datan tulee olla lähtökohtaisesti julkista, helppokäyttöistä ja reaaliaikaista. Digitaalisten standardien kehittämisen tulee perustua logistiikka-alan ja elinkeinoelämän tarpeisiin, ja kehittämisen lähtökohtana tulee olla kansainväliset standardit. Logistiikkaketjussa datan laadulla ja oikea-aikaisuudella on kuljetuksen tilaajalla iso vastuu.

Kyberturvallisuuden merkityksen nousua Venäjän hyökkäyssodan myötä ei voi liikaa korostaa. Elinkeinoelämän ja viranomaisten tiivis yhteistyö ao. teemassa on tärkeää, samoin kuin kriittisten toimialojen tietoturvan parantaminen ja kyberturvallisuuteen liittyvä koulutus.

Viranomaisresurssien riittävyys ja vaikutusarviointien merkitys

Raskaan liikenteen näkökulmasta tärkeät viranomaisresurssit tulee turvata. Huoli resurssipulasta liittyy esimerkiksi harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan, sekä tilastointiin.

Yleisesti Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä, että suunnitelmien ja sääntelyn vaikutukset elinkeinoelämälle ja yrityksille on perusteellisesti ja kattavasti arvioitu ennen päätöksentekoa.