Lausunto Energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta, jota TEM on valmistellut yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Strategiaa on valmisteltu koordinoidusti samaan aikaan lausuntokierroksella olevan taakanjakosektoria koskevan Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) kanssa. Päähuomio sekä energia- ja ilmastostrategiassa linjattavissa politiikkatoimissa että niihin perustuvissa skenaarioissa kiinnitetään EU:n vuodelle 2030 asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja -velvoitteiden täyttämiseen ja teollisuuden puhtaan siirtymän vauhdittamiseen.

Logistiikkayritysten Liitto ry:n 27 jäsentä ovat suuria logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 oli yli miljardi euroa. Logistiikkayritysten Liitto ry:n jäsenillä on keskeinen rooli Suomen yhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa.

Logistiikan kilpailukyky ja yhteiskunnan eri sektoreiden tasapuolinen kohtelu

Tehokas ja toimiva logistiikka on kriittistä Suomelle. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista, sekä toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle. Tuoreimman Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus bkt:sta vuonna 2022 oli 12,5 prosenttia, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 10,7 prosenttia.

Logistiikkayritysten Liitto pitää ilmastotoimia tarpeellisina korostaen samalla, että päästövähennystavoitteista ja -toimista päätettäessä on tärkeä huolehtia Suomen kilpailukyvystä. Suomen ei tule asettaa itselleen EU-vaatimuksia tiukempia kansallisia tavoitteita.

Energia- ja ilmastostrategian luonnoksessa on kuvattu päästöjen yleistä kehitystä ja päästövähennystoimia, mukaan lukien taakanjakosektorin päästöt ja joustomekanismi. EU:n taakanjakoasetuksen mukaan Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite vuodelle 2030 on 50 % verrattuna vuoteen 2005. Jäsenmaat voivat hyödyntää tavoitteiden saavuttamisessa myös joustokeinoja, kuten tasata päästöjä ajallisesti yksittäisten vuosien välillä, tai hankkia päästöyksiköitä muilta jäsenmailta. Päästöoikeuksia voidaan myös siirtää päästökaupan puolelta kattamaan taakanjakosektorin päästöjä kertaluontoisen joustomekanismin avulla. Maankäyttösektorin mahdollisia ylijäämäyksiköitä voidaan hyödyntää taakanjakosektorin velvoitteen täyttämiseen, mutta tätä mahdollisuutta ei pidetä todennäköisenä. Sen sijaan selvä riski on, että maankäyttösektorin laskennallinen vaje joudutaan kompensoimaan lisäpäästövähennyksillä taakanjakosektorilla ja/tai yksiköiden ostoilla muista jäsenmaista kaudella 2021–2025. Jos taakanjakosektorin päästökiintiötä ei jonain vuonna saavuteta, siirtyy vaje seuraavalle vuodelle kertoimella 1,08.

Logistiikkayritysten Liitto huomauttaa KAISU3-suunnitelmaan viitaten, että taakanjakosektorilla eniten päästöt ovat vähentyneet liikenteessä. Logistiikkayritysten Liitto pitää välttämättömänä, että päästövähennyksiä edellytetään tasapuolisesti yhteiskunnan eri sektoreilta, mukaan lukien maankäyttösektori.

Uusiutuvan energian edistämisen tukeminen: tuki raskaan liikenteen jakelu- ja tankkausinfraan ja kalustoinvestointeihin

Raskaiden maantiekuljetusten vaihtoehtoisten käyttövoimien lisääntymisen keskeinen este on puutteellinen tankkaus- ja latausinfrastruktuuri. Myös EU:n vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra-asetuksen (AFIR) Suomelle asettamien velvoitteiden täyttäminen vuoteen 2030 mennessä tulee varmistaa. Energia- ja ilmastostrategialuonnoksessa ehdotetaan julkisen jakeluinfran rakentamisen tuen jatkamista, jotta raskaan liikenteen siirtyminen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin (sähkö, biometaani, vety) nopeutuisi ja AFIR-asetuksen tavoitteet saavutetaan.

Logistiikkayritysten Liitto pitää erittäin tarpeellisena julkisen jakeluinfratuen jatkamista. Myös tuen riittävä taso on tärkeä varmistaa.

Puhtaiden (sähkö-, vety- ja metaanikäyttöisten) kuorma-autojen hankintatukia esitetään jatkettavaksi vuosina 2026-2030. Logistiikkayritysten Liitto kannattaa ehdotusta. Hankintatuille on tarvetta, koska uusien sähkö-, vety- ja kaasukuorma-autojen hankintahinta on merkittävästi dieselkuorma-autokalustoa korkeampi. Dieselin säilyminen raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Samalla päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää on mahdollistaa vaihtoehtoiset käyttövoimat myös raskaalle liikenteelle.

Yksi toimenpide-ehdotus on raskaan kaluston hankintatuet mikroyrityksille EU:n sosiaalisen ilmastorahaston (SCF) kautta. Logistiikkayritysten Liitto pitää ehdotusta SCF:n säännöt huomioon ottaen perusteltuna todeten samalla, että päästökaupan aiheuttama hinnannousu vuodesta 2027 eteenpäin koskee koko kuljetus- ja logistiikka-alaa yrityskoosta riippumatta.

Yleisesti Logistiikkayritysten Liitto pitää erittäin tärkeänä, että yrityksille luodaan tukipolitiikan suhteen jatkuva, ennakoitavissa oleva näkymä.                 

Uusiutuvan energian edistämisen tukeminen: raskaan liikenteen taukopaikat ja MAL-sopimukset

KAISU3:n toimenpiteiden joukossa on maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimusten toteuttamisen jatkaminen vuosina 2024–2035. Osana MAL-sopimuksia valtio ja kunnat edistävät myös raskaan liikenteen taukopaikkojen toteutumista elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin. Taukopaikoilla myös mahdollistetaan vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu.

Raskaan liikenteen tarpeita palveleva taukopaikkaverkosto on tärkeä osa toimivaa infrastruktuuria mm. mahdollistaen kuljettajien lakisääteisten tauot ja vuorokausilevon. Taukopaikat mahdollistavat pitkien ajoneuvoyhdistelmien pysäköintiin, ja niillä on keskeinen rooli kuljetustehtävien koordinoinnissa. Ajoneuvojen ja kuormayksiköiden käsittelyalueita tarvitaan etenkin kaupunkien ja terminaalien lähellä. Kattavalla taukopaikkaverkostolla voidaan tehostaa kuljetuksia ja edistää osaltaan kaluston mittojen ja massojen maksimaalista hyödyntämistä. Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeänä MAL-sopimusten toteutumista tukemaan tarvittavan jakelu- ja latausinfran sekä taukopaikkaverkoston rakentumista.

Raskaan liikenteen taukopaikkaverkon kehittämissuunnitelmaraportin laatimista ohjannut asiantuntijatyöryhmä ehdotti taannoin myös valtakunnallisen taukopaikkaverkon kehittämisryhmän muodostamista. Ao. työ on tärkeää saada käyntiin, ja Logistiikkayritysten Liitto antaa työhön mielellään panoksensa. 

Liikenteen energiatehokkuuden edistäminen: tiestön kunnolla merkitystä päästöihin  

Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden osalta Logistiikkayritysten Liitto korostaa tiestön riittävän ja oikea-aikaisen kunnossapidon merkitystä päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Tiestön huono kunto lisää päästöjä, kun polttoaineen kulutus kasvaa johtuen huonokuntoisen tien aiheuttamasta suuremmasta vierintävastuksesta sekä ylimääräisestä hidastusten ja kiihdytysten tarpeesta. Vierintävastuksen aleneminen 10-20 prosentilla voisi arvioiden mukaan alentaa raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutusta 3,6 prosenttia.

Vuosina 2013 ja 2019 voimaan tulleiden mitta- ja massauudistusten yksi tavoite oli kuljetusten energia- ja kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteen mahdollisimman hyvä toteutuminen edellyttää kunnossa olevaa tiestöä. Tämä puolestaan edellyttää väyläinfran riittävää ja pitkäjänteistä rahoitustasoa.

Vuosina 2024 ja 2025 saadaan lisärahoituksella esimerkiksi uutta päällystettä n. 7000 km, ja ainakin hillittyä korjausvelan kasvua. Tätä kehitystä tulee jatkaa. Logistiikkayritysten Liitto pitää erittäin tärkeänä väylien, etenkin tiestön ja siltojen korjausvelan vähentämistä ja rahoitustason pitkäjänteisyyttä yli hallituskausien. Tiestöön panostaminen on ekoteko.

Verotus: polttoaineverojen taso pidettävä kohtuullisena  

Energia- ja ilmastostrategiassa ei linjata uusista veromuutoksista.  

Polttoainejakelun päästökaupan laajenee tammikuussa 2027 tieliikenteeseen nostaa fossiilisten polttoaineiden kuluttajahintoja. Vaikutuksen suuruus on auki, mutta arvio on, että päästökaupasta aiheutuu liikenteelle yli miljardin euron vuotuiset lisäkustannukset. Suomen tulee olla valmis alentamaan polttoaineveroa ja/tai muuten täysimääräisesti kompensoimaan tiekuljetuksille päästökaupasta koituvaa kustannusnousua.                 

Nykytilanne ja arviot politiikkatoimien vaikutuksista

Energia- ja ilmastostrategian luonnoksen mukaan strategiaa laadittaessa on arvioitu vaikutukset kansantalouteen, valtiontalouteen ja ympäristöön. Logistiikkayritysten Liitto pitää yleisesti tärkeänä, että suunnitelmien ja sääntelyn vaikutukset yrityksiin ja elinkeinoelämälle arvioidaan perusteellisesti ennen päätöksentekoa.

Pidemmällä aikavälillä tulisi tarkastella taakanjakoasetuksen tarpeellisuutta ja toimivuutta. Päällekkäisten ilmastotoimien välttämiseksi on vähitellen kaikki muu paitsi maankäyttö saatava EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tämä kohtuullistaisi liikenteen päästövähennystoimia Suomessa ja olisi kustannustehokkaampi ja tasapuolisempi kuin taakanjakoasetuksen mukainen järjestelmä.