Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmän digitaalisista tietopalveluista ja siihen liittyviksi laiksi

Esitykset pääkohdat

Esityksellä ehdotetaan säädettäväksi uusi liikennejärjestelmän digitaalisia tietopalveluja koskeva laki. Lailla pantaisiin täytäntöön EU:n uudistettu ITS-direktiivi ja täydennettäisiin sen nojalla annettuja asetuksia. Lisäksi mm. jakeluinfra-asetuksen tiedonvaihtojärjestelmää koskeva säännös siirrettäisiin osaksi uutta lakia, tie-ja katuverkon tietojärjestelmästä (Digiroad) annettu laki kumottaisiin, ja tehtäisiin myös siihen liittyviä muutoksia liikenteen palveluista annettuun lakiin.   

ITS-direktiivissä ja sen asetuksissa edellytetään jäsenvaltioilta kansallisten yhteyspisteiden perustamista. Nykyinen kansallinen sääntely on epäselvä ja puutteellinen. Kansallisten yhteyspisteiden hoito on ollut Väyläviraston ja Traficomin tehtävä, jotka ovat hankkineet palveluita Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic Oy:ltä. Tehtäviä on hoidettu erilaisilla toimintamalleilla, tiedonhallintaan liittyvät roolit ja toiminnan tavoitteet ovat olleet epäselviä. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut haastava kaksoisrooli palveluiden tilaajana ja sääntelyn valvojana. Myös Väyläviraston roolia tiedonvaihtojärjestelmässä on nähty tarpeelliseksi kirkastaa.

Esityksessä kansallisen yhteyspisteen järjestäminen ja ylläpito osoitettaisiin suoraan Fintraffic Oy:n tehtäväksi. Tarkoitus on vahvistaa Fintrafficin roolia liikenteen dataekosysteemin tiedonvaihdon solmupisteenä ja selkeyttää virastojen rooleja. Väyläviraston tehtävä olisi olla RTTI- eli tosiaikaisia liikennetietoja koskevan ja SRTI- eli liikenneturvallisuuteen liittyvien tietojen lähde. Nyt kansallisena yhteyspisteenä on osaksi toiminut Väyläviraston Digiroad -järjestelmä, osaksi Fintrafficin hoidossa oleva Digitraffic -järjestelmä, jonka tilaaja on ollut Väylävirasto.

Traficomin tehtävä toimia ehdotetun lain valvojana selkeytyisi ja vahvistuisi.

Jakeluinfra-asetuksen mukaan yleisesti saatavilla olevien lataus- ja tankkauspisteiden ylläpitäjien tai omistajien tulee varmistaa, että niiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista tai infraan liittyvistä palveluista on saatavilla dataa maksutta. Ylläpitäjällä tai omistajalla tulee olla ohjelmointirajapinta, joka tarjoaa vapaan pääsyn dataan, ja niiden tulee toimittaa tietoa rajapinnasta kansallisille yhteyspisteille. Jäsenvaltion on varmistettava lataus- ja tankkauspisteitä koskevan tiedon saatavuus yhteyspisteen kautta. Ao. yhteyspisteen tehtävä siirtyisi Väylävirastolta Fintrafficille.

Toimijoiden (Väylävirasto, ELYt, kunnat sekä liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelujen tarjoajat) tulee huolehtia RTTI-asetuksen mukaisen datan saatavuudesta. koneluettavassa muodossa. Velvoite koskisi koko valtion maantieverkkoa lain voimaantullessa 1.1.2026., kuntien osalta ensi vaiheessa vain ”liikenteellisesti merkittäviä kuntia” (suuret kaupunkiseudut).

Fintrafficin tehtävä olisi tarjota liikennejärjestelmän perustietopalvelua. Yhtiö hyödyntäisi kansallisen yhteyspisteen kautta vapaasti käytettäväksi saatua, itse tuottamaansa sekä viranomaisilta saatua dataa. Fintraffic saisi oikeuden käsitellä tietoja ja muodostaa koontikantoja tiedoista (mm. Digiroad- ja Digitraffic-järjestelmien, lataus- ja tankkauspisteitä koskevat sekä tie- ja katutöitä koskevat tiedot)

Fintrafficille tulisi velvollisuus tuottaa liikennejärjestelmän kokonaistilannekuvaa, joka yhdistäisi kaikkien liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajien yllä pitämät operatiiviset tilannekuvat. Fintrafficille tulisi yhteistyövelvoitteita liittyen mm. liikenteen digitaalisen toimintaympäristön kehittämisen yhteistyöverkostoon.

Esityksellä on taloudellisia ja muita vaikutuksia viranomaisten toimintaan ja Fintraffic Oy:hyn, sekä myös kuntiin. Vaikutuksia on myös liikennejärjestelmäkehitykseen, liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen.

Fintraffic Oy:n uudet tehtävät esitetään rahoitettaviksi valtionapuna. Valtiontukiviranomaisena toimisi Liikenne- ja viestintävirasto. Käytännössä virastojen tilaajatehtävien hoitamiseen käytetyt varat siirtyisivät jaettavaksi valtionapuna.

Traficomilla säilyisi liikennejärjestelmän digitaalisia tietopalveluja koskevien kansallisten säädösten ja EU:n suoraan sovellettavien asetusten valvonta, jonka sisältö laajenee, kun vaatimusten piiriin tulevien toimijoiden ja palveluiden määrä kasvaa. Traficom ei saisi tehtävän hoitamiseksi uusia resursseja, vaan laajentuvat vastuut esitetään otettaviksi haltuun tehtäväjärjestelyin.

Logistiikkayritysten Liiton näkemykset

Logistiikkayritysten Liitto pitää hyvänä lakiuudistusta, joka selkiyttää Fintrafficin, Väyläviraston ja Traficomin rooleja liikenteen digitalisiin tietopalveluihin liittyvien tehtävien hoitamisessa. Yhden yhteyspisteen luomiseksi kolmen sijaan on asiakasnäkökulmasta perusteltua. Samalla tulee varmistaa riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen. 

Digitalisaation mahdollisuudet liikennejärjestelmän ja liikenteen sujuvuuden kehittämisessä tulee hyödyntää täysimääräisesti. Kuljetus- ja logistiikka-alalle tärkeää on tie- ja liikennetiedon saatavuus ja reaaliaikaisuus. Ajantasainen tilannekuva parantaa kuljetusten ennustettavuutta. Häiriötilanteiden hallinnalla on iso merkitys kuljetusten sujuvuudelle. Suomessa talven sää- ja keliolosuhdetiedoilla on erityistä merkitystä myös liikenteen turvallisuusnäkökulmasta.

On erittäin hyvä, jos olosuhdetietoihin panostamisella saadaan esityksessä ennustetun mukaisesti tehostettua väyläomaisuuden hallintaa sekä alennettua tienpidon ja tie- ja katuverkon talvihoidon kustannuksia.

Kuljetus- ja logistiikka-alan näkökulmasta on tärkeää, että tieto vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista tai infraan liittyvistä palveluista on saatavilla dataa maksutta. 

Rahtitietojen jakamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Yrityskohtaisten rahtitietojen jakamista ei voida edellyttää.

On tärkeää, että asiointi viranomaisten kanssa on digitaalista ja että datan hyödyntäminen lisääntyy ja monipuolistuu Suomessa. Sähköisen asioinnin viranomaisten kanssa tulee olla vaivatonta. Tiedonkulun viranomaisten välillä tulee toimia, ettei samaa tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan eri viranomaistahoille.

Liikenteeseen liittyvän datan tulee olla lähtökohtaisesti julkista, helppokäyttöistä ja reaaliaikaista. Digitaalisten standardien kehittämisen tulee perustua logistiikka-alan ja elinkeinoelämän tarpeisiin, ja kehittämisen lähtökohtana tulee olla kansainväliset standardit.