Lausunto Traficomille: Valmiussuunnittelua liikennejärjestelmässä koskevan määräyksen päivittäminen

Traficom on pyytänyt lausuntoja 20.5.2020 voimaan tulleen, valmiussuunnittelun järjestämistä liikennejärjestelmässä koskevan määräyksen päivittämisestä. Päivittämisellä halutaan varmistaa ja edistää toimijoiden varautumisen tason liikennemuotokohtaisesti ja osana liikennejärjestelmää, ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja määräyksen soveltamisesta saadut kokemukset. Päivitetyllä määräyksellä halutaan täsmentää valmiussuunnitelmaa koskevia teknisiä määräyksiä ja antaa toimijoilla perusteita valmiussuunnitelman sisällön, laadun ja toteutuksen suhteen. Määräyksellä kehitetään liikennejärjestelmän valmiussuunnittelua siten, että alan toimijoiden kyvykkyys reagoida ja palautua erilaisista häiriötilanteista kehittyisi entisestään. Määräystä pyritään myös selkeyttämään. Lisäksi määräysvalmistelussa halutaan tarkastella vaatimuksia yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta annetun lain valossa. Lailla pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n CER-direktiivi (EU 2022/2025), joka koskee yhteiskunnan kriittisten toimijoiden ja infrastruktuurien häiriönsietokykyä. Määräyksen päivitys myös edistää Traficomin suorittamaa varautumisen valvontaa. Päivitetty määräys on tarkoitus saattaa voimaan elo-syyskuussa 2025.

Logistiikkayritysten Liitto ry:n 27 jäsentä ovat tyypillisesti suuria logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 oli yli miljardi euroa. Logistiikkayritysten Liiton jäsenyrityksillä on keskeinen rooli siviiliyhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa, ja vuonna 2020 voimaan tullut liikenteen palvelulain mukainen, yli 15 auton yrityksiä koskeva edellytys valmiussuunnitelman laatimisesta koskee niitä.

Logistiikkayritysten Liitto korostaa tehokkaan ja toimiva logistiikan kriittisyyttä Suomelle. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista, sekä toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle. Kriisit ovat muuttaneet Suomen sisäisiä ja ulkomaankaupan kuljetusvirtoja, ja merikuljetusten osuus vienti- ja tuontikuljetuksista on noussut jo yli 96 prosenttiin. Tuoreimman, vuonna 2023 valmistuneen Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus bkt:sta vuonna 2022 oli 12,5 prosenttia, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 10,7 prosenttia.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta ja häiriönsietokyvyn parantamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi (HE 207/2024), jolla EU:n CER-direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön. Sääntelyssä kriittisen toimijan keskeiset velvoitteet liittyvät riskiarviointiin sekä suunnitelmiin ja toimenpiteisiin häiriönsietokyvyn varmistamiseksi. CER koskee liikennettä, energiaa, tieto- ja viestintäjärjestelmiä, vettä ja jätehuoltoa. Ministeriöt vastaavat toimialoillaan CER-direktiivin mukaisten velvoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta.

Traficomin määräys valmiussuunnittelun järjestämisestä liikennejärjestelmässä ei korvaa CER-direktiivin toimeenpanoon liittyvän kansallisen lainsäädännön velvoitteita.  Logistiikkayritysten Liitto pitää kuitenkin erittäin kannatettavana tavoitetta viestiä kriittisiksi tunnistetuille toimijoille samalla siitä, missä määrin määräyksen mukainen valmiussuunnitelma täyttää lain mukaisen häiriönsietokyvyn vaatimuksen. On tärkeää mahdollistaa kuljetus- ja logistiikka-alan toimijoille valmiussuunnitelman laatiminen siten, ettei CER-direktiivin täytäntöönpanosta aiheutuisi tarvetta laatia erillinen häiriönsietokykyä koskeva suunnitelma.

Traficomin määräyksen luvussa 6 on ohjeistettu valmiussuunnitelman henkilöstö- ja materiaaliresurssien hallintaa ja harjoituksia, joihin yrityksen johdon ja kriittisen henkilöstön tulee osallistua. Logistiikkayritysten Liitto korostaa yleisesti myös yritysten ja viranomaisten kesken tapahtuvan varautumiseen liittyvän säännöllisen harjoittelun tarpeellisuutta. Toimialojen omien harjoitusten lisäksi harjoituksia on hyvä järjestää poikkihallinnollisesti, jotta niissä voidaan tarkastella toimialojen keskinäisriippuvuuksia. Yritysten ja viranomaisten yhteisissä harjoituksissa tärkeää on myös alueellinen tasapuolisuus.

Yleisesti viranomaisten ja yritysten yhteisiin harjoituksiin liittyen on oleellista, että ao. harjoituksista laadittava harjoitusyhteenveto on osallistujien saatavilla. Näin yritykset voivat ottaa havainnot huomioon omassa valmiuden ja varautumisen suunnittelussaan.       

Logistiikkayritysten Liitto pitää tärkeää, ettei kuljetus- ja logistiikka-alan yritysten hallinnollista taakkaa lisätä sääntelyn ja määräysten muuttuessa. Tästä näkökulmasta on erittäin hyvä, että maantiekuljetusyrityksen valmiussuunnitelman voi jatkossakin tehdä Traficomin verkkosivuilla julkaistulla lomakkeella.