Lausunto: Uudenmaan VISIO-maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Logistiikkayritysten Liitto ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida Uudenmaan VISIO-maakuntakaavaa ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Maakuntakaavan tavoitteilla vastataan ajankohtaisiin ja ennakoituihin muutostekijöihin ja haasteisiin. Kaavalle on määritelty kolme vihreään siirtymään liittyvää päätavoitetta, jotka sisältävät muun muassa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien siirtymän tukemisen, kestävän saavutettavuuden, logistiikkatoimintojen sijoittumisen mahdollisuuksien ja kestävien liikenneyhteyksien varmistamisen, sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä, toimintavarmuutta ja turvallisuutta edistäviä tavoitteita. Kaavassa käsitellään vähintään seudullisesti merkittäviä teitä, rautateitä ja satamia sekä liikenteen ja logistiikan solmukohtia, ja kaavan liikenneratkaisun raamiin vaikuttavat eri aluetasojen (EU, valtakunnalliset, maakunnalliset, ylimaakunnalliset ja seudulliset) liikennejärjestelmien kehittäminen. Kaavan tausta-aineistoksi on laadittu Logistiikan ja pitkämatkaisen henkilöliikenteen kehityskuva. Logistiikkayritysten Liitto ottaa lausunnossaan kantaa koko edellä mainittuun kokonaisuuteen.

Logistiikkayritysten Liitto ry:n 27 jäsentä ovat tyypillisesti suuria logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 oli yli miljardi euroa. Liitolle tärkeitä teemoja ovat logistiikka-alaa palveleva infrastruktuuri, tehokas keinovalikoima liikenteen päästöjen vähentämiseksi, logistiikan digitalisaation edistäminen, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä kuljetusmarkkinoiden tasapuolisuus.

Logistiikkayritysten Liiton jäsenyrityksillä on keskeinen rooli Suomen siviiliyhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista, sekä toimivan logistiikan merkitystä Suomen kilpailukyvylle. Kriisit ovat muuttaneet Suomen sisäisiä ja ulkomaankaupan kuljetusvirtoja, ja merikuljetusten osuus vienti- ja tuontikuljetuksista on noussut jo yli 96 prosenttiin. Tuoreimman, vuonna 2023 valmistuneen Logistiikkaselvityksen mukaan logistiikkakustannusten osuus bkt:sta vuonna 2022 oli 12,5 prosenttia, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 10,7 prosenttia.

Liikenneverkko ja digitalisaatio

Liikenneverkon kunnon tulee vastata logistiikka-alan tarpeita ja mahdollistaa häiriöttömät kuljetukset. Väylien korjausvelan vähentämiseen ja väyläverkon pitkäjänteiseen kehittämiseen tulee panostaa. Liikenneverkon rahoituksessa tulee hyödyntää EU:n ja jatkossa myös Naton rahoitusmahdollisuudet. Vaikka sotilaallisen liikkuvuuden merkitys liikennejärjestelmän kehittämisessä on perustellusti korostunut, on elinkeinoelämän tarpeisiin koskien väylien kunnossapitoa ja kehittämistä edelleen tärkeä vastata.

Osa väylien rahoituksesta on sekä valtakunnan että aluetasolla hyvä pitää sitomattomana. Tämä mahdollistaa rahoituksen kohdentamisen äkillisiin, ennakoimattomiin tarpeisiin. Kuljetus- ja logistiikka-alalle tärkeää on myös riittävä ja oikea-aikainen talvikunnossapito.

Liikenneverkon kunnossapidossa ja kehittämisessä tulee hyödyntää myös digitalisaation monet mahdollisuudet. Yleisesti Logistiikkayritysten Liitto näkee digitalisaation keskeisenä keinona myös liikenteen päästöjen vähentämisessä. Kyberturvallisuuden merkityksen nousua Venäjän hyökkäyssodan myötä ei voi liikaa korostaa.

Logistiikkayritysten Liitto on ollut avainasemassa logistiikan sähköisten palvelujen edistämisessä jo vuodesta 2009. On tärkeää, että asiointi viranomaisten kanssa on digitaalista ja että datan hyödyntäminen lisääntyy ja monipuolistuu Suomessa.

Raskaan liikenteen taukopaikat ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfra

Tärkeä osa infrastruktuuria on raskaan liikenteen tarpeita palveleva taukopaikkaverkosto, joka mm. mahdollistaa kuljettajien lakisääteisten tauot ja vuorokausilevon. Taukopaikat tarjoavat mahdollisuuden pitkien, HCT-ajoneuvoyhdistelmien pysäköintiin, ja niillä on keskeinen rooli kuljetustehtävien koordinoinnissa. Ajoneuvojen ja kuormayksiköiden käsittelyalueita tarvitaan etenkin kaupunkien ja terminaalien lähellä. Kattavalla taukopaikkaverkostolla voidaan tehostaa kuljetuksia ja edistää osaltaan kaluston mittojen ja massojen maksimaalista hyödyntämistä.

Raskaan liikenteen taukopaikkojen osalta puutetta on niiden määrässä, palvelutarjonnassa ja aukioloajoissa. HCT-kaluston myötä vaatimukset taukopaikoille ovat lisääntyneet. Taukopaikkoihin liittyvät haasteet ovat suurimmat pääkaupunkiseudulla ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla, ja niiden puute vaikeuttaa erityisesti maakuntien ja pääkaupunkiseudun välisten logistiikkaketjujen sujuvuutta. TEN-T-vaatimukset täyttävistä taukopaikoista tulee myös olla tieto saatavilla vapaasti verkossa.

Logistiikka- ja kuljetusalan kilpailukyky tulee turvata ympäristösääntelyn kiristyessä. Raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana on vielä pitkään diesel, mikä pitää ottaa huomioon päätöksenteossa. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää on mahdollistaa vaihtoehtoisten (sähkö, kaasu, vety) käyttö myös raskaalle liikenteelle. Laajamittainen uusiin käyttövoimiin siirtyminen raskaassa liikenteessä edellyttää tavaraliikenteen tarpeisiin sopivaa latausinfraa ja energian saatavuuden varmistamista. Raskaalle kalustolle tarvitaan riittävästi tankkaus- ja latausasemia eri puolilla Suomea ja tavaraliikenteen keskeisten reittien varrella.

Selkeä ja luotettava näkymä jakeluinfran toteutumisesta on tärkeä lähtökohta kalustoinvestoinneille ja siten raskaan liikenteen päästöjen vähentämiselle. Jakeluinfran tarpeet tulee ottaa huomioon maankäytön ja liikennejärjestelmän alueellisessa suunnittelussa. Samalla on varmistettava valtakunnallisella tasolla, ettei jakeluinfran rakentaminen eriydy alueittain ja että kokonaisuus palvelee myös valtakunnallisen tavaraliikenteen tarpeita.

On myös tärkeää hyödyntää synergiaedut taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluinfran yhdistämisessä. Taukopaikkojen ja ajoneuvon lataus- ja tankkausalueiden sijoittumisen yhteensovitus on sekä kuljetustalouden että maankäytön tehokkuuden näkökulmasta järkevää.

Yhteenveto

Logistiikkayritysten Liiton näkemyksen mukaan logistiikan nykytila ja merkitys Uudenmaan elinvoimaisuudelle, sekä logistiikan toimintaympäristön keskeiset muutostekijät on käsitelty kattavasti maakuntakaavassa ja erityisesti sen tausta-aineistoiksi tuotetussa Logistiikan ja pitkän matkan henkilöliikenteen kehityskuvassa.

Raskaan liikenteen näkökulmasta oleellista on saada aikaan poliittisia päätöksiä väylärahoituksen tason pysyväksi nostamiseksi ja tunnistaa keskeiset kunnossapitoa ja kehittämistä vaativat kohteet, sekä panostaa kattavan jakeluinfran ja raskaan liikenteen taukopaikkaverkoston kehittämiseen. Digitalisaation mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. Erittäin tärkeää on saada käyntiin eri toimijoista koottu valtakunnallinen, myös alueelliset tarpeet huomioiva raskaan liikenteen taukopaikkojen ja jakeluinfran kehittämiseen keskittyvä työryhmä, joka tarkastelisi kokonaisuuden kehittämistä taukopaikkaverkoston ja uusien käyttövoimien jakeluverkoston synergiaedut huomioon ottaen.  

Logistiikkayritysten Liitto ry osallistuu mielellään yllä mainittuihin teemoihin liittyvään vuoropuheluun ja kehitystyöhön ja on valmis antamaan näkemyksensä myös VISIO-maakuntakaavan valmistelussa tunnistettuihin, lisäselvitystä vaativiin tarkasteluihin.