Logistiikkayritysten Liitto ry:n näkemykset ministeri Ranteen Logistiikan pyöreän pöydän keskusteluun

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne                                                                                                                                                        

Logistiikkayritysten Liitto ry kiittää kutsusta logistiikan pyöreän pöydän tilaisuuteen 8.5.2025. Toivomme tilaisuudelle jatkoa ja olemme mielellämme mukana logistiikan ja toimitusketjujen kilpailukyvyn kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

Logistiikkayritysten Liiton 27 jäsentä ovat suuria logistiikkayrityksiä, joiden erikoisalaa ovat kuljetusjärjestelmät, terminaali- ja varastotoiminnot sekä logistiikan kokonaisjärjestelmät. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2023 oli yli miljardi euroa. Liitto on perustettu vuonna 1951 nimellä Tavaralinjat.

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat entisestään korostaneet Suomen riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista ja verkostoista. Toimivan logistiikan ja toimitusketjujen hallinnan, sekä menestyvän kuljetus- ja logistiikka-alan merkitys Suomen kilpailukyvylle on keskeinen. Logistiikka-ala on yksi avaintoimiala myös vihreää siirtymää ja toimitusketjujen digitalisaatiota koskevissa kysymyksissä.

Logistiikkayritysten Liitolle tärkeitä teemoja ovat logistiikan digitalisaation edistäminen, logistiikka-alaa palveleva infrastruktuuri, tehokas keinovalikoima liikenteen päästöjen vähentämiseksi, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä kuljetusmarkkinoiden tasapuolisuus.  

Logistiikka-alalla ja Logistiikkayritysten Liiton jäsenyrityksillä on kriittinen rooli siviiliyhteiskunnan toimivuuden turvaamisessa. Tästäkin näkökulmasta on erittäin tärkeää, että toimialaan vaikuttava sääntely on ennakoitavaa, ja että suunnitelmien ja sääntelyn vaikutukset elinkeinoelämälle ja yrityksille on kattavasti arvioitu ennen päätöksentekoa. Logistiikan toimintaympäristön kehittämisessä avainasemassa on elinkeinoelämän, ministeriöiden ja virastojen välinen tiivis ja ennakoiva vuoropuhelu.

Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen liiketoiminnassa

Toimitusketjujen häiriöttömyys edellyttää tehokkaita logistiikkaprosesseja, joissa digitalisaatio on tärkeä työkalu. Logistiikka-alalla isommat yritykset, joita suurin osa Logistiikkayritysten Liiton jäsenistä on, tyypillisesti johtavat kehitystä. Pienemmät kytkeytyvät isojen yritysten tai asiakkaiden järjestelmiin. Digitaalisen tiedon hyödyntäminen on kuitenkin kasvussa myös pienemmissä kuljetusyrityksissä, vaikkakin hyödyntämisen aste vaihtelee.

Logistiikkayritysten Liitto on ollut avainasemassa logistiikan sähköisten palvelujen edistämisessä jo vuodesta 2009, mukaan lukien sähköisten rahtikirjatietojen ja kuljetustilaustietojen käyttöönotto. Suomessa liiton jäsenten hoitamien tavarankuljetuksen lähetystiedoista reilusti yli 95 prosenttia siirtyy sähköisesti. Esimerkiksi vuonna 2011 vastaava luku oli alle 40 prosenttia. Liiton tahtotila on, että Suomesta tulee sähköisten toimitusketjujen edelläkävijämaa, jossa kaikki kuljetustilaustiedot välittyvät sähköisesti. Useat liiton jäsenyrityksistä tavoittelevat kokonaan paperitonta toimitusketjua.

On tärkeää, että asiointi viranomaisten kanssa on digitaalista ja että datan hyödyntäminen lisääntyy ja monipuolistuu Suomessa. Sähköisen asioinnin viranomaisten kanssa (kuten kuljetusten seuranta, luvat ja ilmoitukset) tulee olla vaivatonta. Tiedonkulun viranomaisten välillä tulee toimia, ettei samaa tietoa tarvitse toimittaa useaan kertaan eri viranomaistahoille.

Tärkeää on, että rahtitietojen jakaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Yrityskohtaisten rahtitietojen jakamista ei voida edellyttää.

Liikenteeseen liittyvän datan tulee olla lähtökohtaisesti julkista, helppokäyttöistä ja reaaliaikaista. Hallitusohjelmassa on hyviä kirjauksia koskien muun muassa liikenteen ohjausjärjestelmien, datainfrastruktuurin ja älykkään liikenteenohjauksen kehittämistä.

Digitaalisten standardien kehittämisen tulee perustua logistiikka-alan ja elinkeinoelämän tarpeisiin, ja kehittämisen lähtökohtana tulee olla kansainväliset standardit. Logistiikkaketjussa datan laadulla ja oikea-aikaisuudella on kuljetuksen tilaajalla iso vastuu.

Digitalisaation monet mahdollisuudet (kuten konenäkö) tulee hyödyntää myös liikenneverkon kehittämisessä ja kunnossapidossa. Logistiikkayritysten Liitto näkee digitalisaation keskeisenä keinona myös liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Kyberturvallisuuden merkityksen nousua Venäjän hyökkäyssodan myötä ei voi liikaa korostaa. On hyvä, että hallitusohjelmaan on kirjattu elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyön lisääminen ao. teemassa, kriittisten toimialojen tietoturvan parantaminen sekä kyberturvallisuuteen liittyvä koulutus.

Logistiikka-alan tarpeita palveleva, toimiva infrastruktuuri ja väylärahoituksen turvaaminen

Liikenneverkon kunnon tulee vastata logistiikka-alan tarpeita ja mahdollistaa häiriöttömät kuljetukset. Vuonna 2024 hallituksen investointiohjelman korjausvelkapaketilla saatiin hillittyä korjausvelan kasvua, ja vielä vuosi 2025 on kunnossapitorahoituksen osalta kohtalainen. Logistiikkayritysten Liitto pitää Liikenne12 -suunnitelmaluonnoksessa esitetty 450–580 miljoonan euron tasokorotusta vuosille 2029–2037 merkittävänä, mutta pitkäjänteisyyden näkökulmasta tärkeää on tasokorotuksen aikaistaminen koskemaan myös vuosia 2026–2028. Mikäli ao. vuosina rahoitus jää JTS:n mukaiselle, noin 1,285 miljardin euron tasolle, korjausvelan kasvu kiihtyy ja vajeen kiinni kurominen entisestään vaikeutuu.

Suomen liikenneverkon rahoituksessa tulee hyödyntää EU:n rahoitusmahdollisuudet. EU:n uuteen budjettikauteen valmistautumisessa on tärkeää säilyttää keinovalikoimassa liikenteelle kohdennetun CEF-tyyppinen rahoitusinstrumentti. Viimeisimpien arvioiden mukaan ao. toive olisikin toteutumassa.

On hyvä, jos osa väylien rahoituksesta pidetään sitomattomana. Tämä mahdollistaa rahoituksen kohdentamisen äkillisiin, ennakoimattomiin tarpeisiin. Sotilaallisen liikkuvuuden korostuessa, on elinkeinoelämän tarpeisiin koskien väylien kunnossapitoa ja kehittämistä edelleen tärkeä vastata. Liittomme tekee mielellään viranomaisten kanssa yhteistyötä keskeisten kunnossapitokohteiden tunnistamisessa.  

Kuljetus- ja logistiikka-alalle tärkeää on riittävä ja oikea-aikainen talvikunnossapito ja tasalaatuisuus Suomen eri alueilla.

Tärkeä osa toimivaa infrastruktuuria on raskaan liikenteen tarpeita palveleva taukopaikkaverkosto, joka mm. mahdollistaa kuljettajien lakisääteisten tauot ja vuorokausilevon. Taukopaikat tarjoavat mahdollisuuden pitkien ajoneuvoyhdistelmien pysäköintiin, ja niillä on keskeinen rooli kuljetustehtävien koordinoinnissa. Ajoneuvojen ja kuormayksiköiden käsittelyalueita tarvitaan etenkin kaupunkien ja terminaalien lähellä. Kattavalla taukopaikkaverkostolla voidaan tehostaa kuljetuksia ja edistää osaltaan kaluston mittojen ja massojen maksimaalista hyödyntämistä. Taukopaikkoihin liittyvät haasteet ovat suurimmat pääkaupunkiseudulla ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla, ja niiden puute vaikeuttaa erityisesti maakuntien ja pääkaupunkiseudun välisten logistiikkaketjujen sujuvuutta. TEN-T-vaatimukset täyttävistä taukopaikoista tulee olla tieto saatavilla vapaasti verkossa. Raskaan liikenteen taukopaikkaverkostolle tarvitaan myös julkista tukea.

Liikenteen päästöjen vähentäminen: toimiva ja kustannustehokas keinovalikoima

Logistiikkayritysten Liitto pitää välttämättömänä logistiikka- ja kuljetusalan kilpailukyvyn turvaamista ympäristösääntelyn kiristyessä. Raskaan kaluston keskeisenä käyttövoimana on vielä pitkään diesel, mikä pitää ottaa huomioon päätöksenteossa. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää on mahdollistaa vaihtoehtoisten (sähkö, kaasu, vety) käyttö myös raskaalle liikenteelle.

Laajamittainen uusiin käyttövoimiin siirtyminen raskaassa liikenteessä edellyttää tavaraliikenteen tarpeisiin sopivaa latausinfraa ja energian saatavuuden varmistamista. Raskaalle kalustolle tulee olla riittävästi tankkaus- ja latausasemia eri puolilla Suomea ja tavaraliikenteen keskeisten reittien varrella. Ao. verkosto tarvitsee myös julkista tukea.

Selkeä näkymä jakeluinfran toteutumisesta on lähtökohta kalustoinvestoinneille ja raskaan liikenteen päästöjen vähentämiselle. Jakeluinfran tarpeet tulee ottaa huomioon maankäytön ja liikennejärjestelmän alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelussa. Tärkeää on huomioida synergiaedut uusien käyttövoimien jakeluinfran ja taukopaikkaverkoston kehittämisessä. Logistiikkayritysten Liitto toivoo valtakunnallisen taukopaikkaverkon kehittämisryhmän muodostamista ja on valmis antamaan työryhmään panoksensa.  

Suomen hallituksen tulee tehdä aktiivista vaikuttamistyötä EU:ssa, jotta myös biokaasun tankkausasemien tukeminen olisi jatkossa mahdollista. Ilman kaasukuorma-autojen määrän merkittävää kasvua biometaanin kysyntää on liikennesektorilla mahdoton nostaa jakeluvelvoitelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jakeluverkon kattavuus ja jakeluasemien vähäisyys on yksi tärkeimmistä nesteytettyä metaania käyttävien kuorma-autojen hankinnan esteistä. Biokaasun ja synteettisen metaanin jakeluinfratukea tulisi jatkaa vähämerkityksisenä valtiontukena de minimis -asetuksen sallimissa rajoissa.

Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki tulisi palauttaa keinovalikoimaan. Biokaasutankkausasemien ollessa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ulkopuolella, kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen merkitys korostuu.

Yleisesti on tärkeää, että yrityksille luodaan tukipolitiikan suhteen jatkuva, ennakoitavissa oleva näkymä. Suomen tulee olla valmis alentamaan polttoaineveroa ja/tai muuten täysimääräisesti kompensoimaan tiekuljetuksille ympäristösääntelystä (esimerkiksi polttoainejakelun päästökaupasta) aiheutuvaa kustannusnousua.

Logistiikkayritysten Liitto haluaa korostaa, että myös väylien riittävä ja oikea-aikainen kunnossapito vähentää päästöjä. Vuosina 2013 ja 2019 voimaan tulleiden mitta- ja massauudistusten yksi tavoite oli kuljetusten energia- ja kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kunnossa olevaa tiestöä. Raskaimmalla kalustolla hoidetaan erityisesti pitkämatkaisia runkokuljetuksia ja raskaan teollisuuden raaka-ainekuljetuksia.

Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen

Keskeinen merkitys kuljetus- ja logistiikkayritysten menestymiselle on osaavan työvoiman saatavuus. Logistiikkayritysten Liitto tekee teeman osalta tiivistä yhteistyötä muun muassa SKALin, Linja-autoliiton ja Autoliikenteen työnantajien kanssa.

On tärkeää saada yhä useampi nuori kiinnostumaan logistiikka-alasta, sekä varmistaa logistiikka-alan koulutuspaikkojen riittävyys eri koulutustasoilla. Panostuksia tarvitaan myös yrittäjyyskoulutukseen.

Puolustusvoimien merkitys uusien kuljettajien koulutuksessa on aivan keskeinen. Koulutettavien määrän tulee säilyä nykytasolla, ja useampi koulutuksen käyneistä tulee saada jäämään alalle.

Kuljetus- ja logistiikka-ala tarvitsee koulutuksen tukemia oppimispolkuja työuralla etenemiseen. On myös tärkeä tunnistaa mahdollisuudet, joilla työperäisen maahanmuuton kautta saataisiin koulutettua logistiikka-alalle uusia osaajia.

Tasapuoliset ja oikeudenmukaiset markkinat

On tärkeä varmistaa suomalaisille kuljetus- ja logistiikkayrityksille kotimaassa tasapuoliset toimintaedellytykset verrattuna ulkomaisiin yrityksiin. Samalla on turvattava suomalaisten alan yritysten edellytykset toimia kansainvälisessä liikenteessä.

Kabotaasikuljetuksia hoitavien yritysten velvoitteiden, maksujen ja palkkojen tulee olla samalla tasolla kuin kotimaisilla kuljetus- ja logistiikkayrityksillä. Kabotaasikuljetuksen määritelmän (yksi kuorman purkaminen on yksi kabotaasikuljetus) palauttaminen lainsäädäntöön on erittäin tarpeellista. Määritelmä on edellytys sille, että kabotaasikuljetusten lainmukaisuutta voidaan tien päällä suoritettavassa valvonnassa arvioida. Lisäksi tarpeen on saada hallinnollinen sanktio (liikennevirhemaksu) kabotaasirikkomukseen syyllistyneelle liikenteen harjoittajalle

EU:ssa esimerkiksi alalle tuloon tai lähetettyihin työntekijöihin liittyvillä säännöillä ei pidä heikentää suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä verrattuna muihin maihin.

Tasapuoliset ja oikeudenmukaiset markkinat -teemaan liittyy myös ulkomaisilta kuljetus- ja logistiikkayrityksiltä kerättävän tiemaksun edistäminen sekä tehokas viranomaisvalvonta harmaan talouden kitkemiseksi kuljetusalalta

 

Yhteistyöterveisin

Logistiikkayritysten Liitto ry

Outi Nietola        

Toimitusjohtaja

outi.nietola@logistiikkayritykset.fi

p. 040 1944776